Tutkielma yksinäisyydestä. LIISA RINNE Ihmisoikeudet, talouskasvu ja halpatyövoima ovat päällimmäiset ajatukseni, kun puhutaan Kiinasta. Länsimaiden ulkopuolisesta maailmasta uutisointi perustuu usein meitä läheltä liippaaviin tai omaa rauhaa ja oikeustajuamme häiritseviin asioihin. Usein pohjalla väikkyvät taloudelliset motiivit. Kiina on valtava maa, jolla… Continue Reading →
Eläimyyden poetiikka, uskoton äänentoisto ja käännöskokoelman kontekstointi JUHA-PEKKA KILPIÖ Vuosikertomus on valikoima Werner Aspenströmin runotuotannosta 40-luvulta 90-luvulle. Sen on kirjoittanut – valikoinut, suomentanut, järjestänyt, otsikoinut ja jälkisanoin varustanut – Kari Aronpuro. Ruotsalaiset kirjallisuushistoriat sijoittavat Aspenströmin 40-luvun modernistien joukkoon ja korostavat… Continue Reading →
Kirjailija Michael Norris ja kuvataiteilija David Richardson ovat laatineet muotokuvagallerian D.J. Salingerin kuvaamasta Glassin perheestä. Salingerin teokset Franny ja Zooey, sekä novelli ”Banaanikalailtapäivä” kertovat Glassin perheestä. Maailmankirjoissa on julkaistu kaksi laatuesseetä näistä teoksista. Maria Pesun: Kotifilmin tavoin kerrottua Salingerilla Raisa… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoma© PASKA JUTTU – JÄLKEENJÄÄNEITÄ PAPEREITA. Interzone-kirjaan, tai mihin muuhunkin raakakopioon on kaksi mahdollista tapaa suhtautua. Voi ajatella että kustantaja on päättänyt ottaa kaiken irti maailmankuulun runoilijan ja performanssitaiteilijan Allen Ginsbergin postilaatikkoon saapuneista teksteistä (ne oli lähetetty Tangerista 1950-luvulla)… Continue Reading →
Taneli Viitala: Elämän tarinallistaminen Friedrich Nietzschen tuotannossa vuosina 1882-1887 RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (27.1.2012) Erinomaisessa gradussaan Viitala käsittelee tarinallistamista Nietzschellä. Ajatus elämästä tarinana on yleisesti tunnettu, mutta voidaanko myös menneisyys ja tulevaisuus ajatella narratiiviesti ? Nietzsche kirjoittaa: Ja kuinka minä sietäisinkään olla… Continue Reading →
Salaovia sanomattomaan JANI VANHALA On aika outo ilmiö, miten sitkeästi ihminen onnistuu välttelemään sellaisia asioita, jotka vaikuttavat häneen voimakkaimmin. Kun hiivin eräänä sadetta enteilevänä päivänä noutamaan arvostelukappalettani Sammakon kirjakaupasta Eerikinkadulla, tajusin lopulta, miten totaalisesti olin onnistunut pyyhkimään Baudelairen mielestäni…. Continue Reading →
Vihata ja rakastaa, paeta ja etsiä RIITTA VAISMAA Jos romaanista Isän aika etsii Lukas Moodyssonin elokuvien piirteitä, voi varautua pettymykseen. Romaanissa ei ole Fucking Åmålin liikuttavaa herttaisuutta, elokuvan Kimpassa leppoisaa nostalgiaa, Lilja 4-everin rankkaa tarinaa tai Mammutin sanomaa. Isän aika… Continue Reading →
PÄÄTTYYKÖ KIERRE KOSKAAN? Marjatta Ripsaluoma© Valitsin kaksi kirjaa arvioitavaksi samaan aikaan, tuolla alempana olevan palestiinalaisen Jeninin aamut ja tämän israelilaisen kirjan. Ne käsittelevät samaa asiaa: koskaan päättymätöntä sotaa. Maalle ei ole saatu edes omaa nimeä. ”Pyhä maa” kuulostaa irvokkaalta: mitä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Máginan maalaiskaupunki Espanjassa on aiempaa keskeisemmin esillä Antonio Muñoz Molinan omaelämäkerralliseen sarjaan kuuluvassa Kuun tuuli romaanissa. Magina on Molinan synnyinkaupungin Andalusiassa sijaitsevan Ubedan fiktiivinen versio. Kuun tuuli –romaania on tulkittu ekokriittiseltä kannalta, ja referoin espanjasta Janner ja Lauenbergerin… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Hollantilainen Rutger Kopland (1934) on kiinnostava runoilijahahmo, klassikko ja pienen kielialueen runoilija. Hänen pelkistetyissä ja selkeissä runoissaan maalaiskylän pellonpientareet yhdistyvät aivojen toiminnan paradokseihin. Mielenmaisemien sijaan tämän aivotutkija-runoilija muodostaa tiloja aivoissa. Valikoiman nimi Muisto jonka unohdit, voisi viitata siihen,… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑