Lapsi ääriajattelun juurilla – RIITTA VAISMAA Bernhard Schlink käsittelee Jälkeläisessä aiemmista teoksistaan tuttuja teemoja: syyllisyyttä, hyvitystä, Saksan lähihistorian kipupisteitä. Teos alkaa kahden Saksan ajasta 1960-luvulta. Minäkertoja Kaspar on tuolloin noin 20-vuotias länsiberliiniläinen opiskelija. Jälkeläisen nykyhetkessä Kaspar on vanheneva, leskeksi jäänyt,… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Amerikkalaisen Claire Lombardon esikoisteos Onnen päiviä on lukuromaani. Kolmen sukupolven tarinaa kerrotaan lähes kuudensadan sivun verran. Romaanissa kuvataan pitkä, onnellinen avioliitto ja perheenjäsenten elämänkohtalot. Juonivetoisen romaanin tapahtumat kerrotaan kahdessa eri aikatasossa. Ensimmäinen aikataso alkaa vuonna 1975, kun Marilyn… Continue Reading →
PEKKA.J.PAUSSU Suomessa vähän tunnettu Belgian flaamilainen Paul van Ostaijen (1896 – 1928) jätti kädenjälkensä runouteen erityisesti teoksellaan Miehitetty kaupunki (Bezette stad, 1921). Se syntyi yhteistyössä kuvataiteilija ja graafikko Oscar Jespersin kanssa, ja visuaalisen runouden klassikko hyödyntää typografisia poikkeamia ja kollaasitekniikkaa,… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 1950-luvulla saatettiin sanoa, että matemaatikko ja fyysikko John von Neumann on maailman älykkäin ihminen. Käsitys kuulostaa liiottelevalta, aivan kuin kyse olisi jostain urheilulajista. Järjen monokulttuurin aikana uskottiin että matematiikalle ja logiikalle omistautuminen treenaa ihmisaivot huippuunsa. von Neumann oli… Continue Reading →
Kolme vai neljä – RIITTA VAISMAA Valérie Perrinin kolmas romaani Kolmikko on yltäkylläisen runsas kuvaus ystävistä, joiden ystävyys alkaa sattumalta ja kestää pitkälle aikuisuuteen. Ystävien tiet vievät välillä erilleen, mutta lopulta ystäviä taas tarvitaan, ja he ovat valmiina toistensa tueksi…. Continue Reading →
VESA LAHTI ”Nyt hämärtää. Jokainen mukulakivi, aasi, hanhi ja hanhenmarjakatu on muuttunut hämärän valtaväyläksi, ja hämärän ja juhlallisen tomun, ja yön pimenevän ensilumen ja lintujen unen, jotka ajelehtivat tämän rakkauden tyyssijan elävän hämärryksen alitse ja sen halki…Llagerubb on iltahämärän pääkaupunki.”… Continue Reading →
VESA LAHTI ”Enää en sano mitään. Mitä enemmän sanoja latelen, sitä vähemmän tulen sanoneeksi. Minusta tuntuu, etten ole vielä edes käynyt käsiksi niihin seikkoihin, joilla todella on merkitystä. Se lienee vain luonnollista. Monia asioita jää sitä paitsi sanomatta. Luonnollista kai… Continue Reading →
EVA SUNDGREN Annie Ernaux’n muistelmateos Tytön tarina ilmestyi alun perin vuonna 2016 ja on tänä vuonna ilmestynyt suomeksi. Mestarillisesta suomennoksesta vastaa Lotta Toivanen. Muutama vuosi sinne tai tänne ei merkitse mitään, kun kyseessä on aikaa hyvin kestävä teos, jonka teemat… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Krasznahorkai haastaa lukijan näkemään vaivaa ja pinnistelemään: tuo lukemisen työ on kuin rituaali, joka edeltää vaikuttavia elämyksiä. Seiobo tuolla alhaalla koostuu kertomuksista, joihin sisältyy valoa enemmän kuin Krasznahorkain aiemmin julkaistuihin tummasävyisiin romaaneihin. Tuo valo tulee menneisyydestä: renessanssin taiteesta… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Ranskalaisen realismin suuri nimi BALZAC voitaisiin kirjoittaa kapitaalein, sillä hänen vaikutuksensa 1800 -luvun kirjallisuudessa on uskomaton. Tämä ilmenee myös Eversti Chabert pienoisromaanissa: Balzacin kuvaus pariisilaisesta slummista on ikimuistettava. Vaikka Everstin vanhanaikainen ”kunnia” voi tuntua jo hourailulta, niin ryysyläisenä… Continue Reading →