Jani Vanhala RAIVO SPEDEÄ VASTAAN Tilanne on hieman kiusallinen. H.P.Lovecraftin koottujen teosten toinen osa ilmestyi jo ajat sitten. Olin lupautunut tekemään siihen arvostelun, mutta kirjan saavuttua havaitsin, että olinkin käyttänyt kaikki Lovecraftia varten suunnittelemani vitsit jo ensimmäisen osan arvostelussa (Särö,… Continue Reading →
MATEMAATIKON KUOLEMA JA MUITA TARINOITA Marjatta Ripsaluoma Ellen uskoisi oikeudenmukaisuuteen, olisin täysparanoidi kohta ja uskoisin, että novellit eivät kelpaa Nobel-komitealle, niin kuin eivät kelpaa myöskään Finlandia-raadille. Mikä novellissa oikein on vikana? Uskonko oikeudenmukaisuuteen? Kuulee sitä sellaista, että novellit ovat mukavia,… Continue Reading →
ks. LUKUNÄYTE Risto Niemi-Pynttäri: Gregoire Polet´n romaanissa taide, elämä ja sattumanvaraisuus muodostavat uskomattoman lukuelämyksen. Arto Virtanen nimitti teosta ”hienostelevaksi hölynpölyksi” Parnasson kritiikissään, teilaten teoksen sitä edes esittelemättä. Siksi on syytä tuoda esiin toisenlainen lukutapa teokseen. Hienot, tai hienostelevat, elämykset romaanissa… Continue Reading →
Liisa Rinne: Rakkaus on monimutkainen asia. Mihin se oikeuttaa? Velvoittaa? Ja kuinka paljon sen nimissä on lupa kostaa? Yhdysvaltalaaisen Joyce Carol Oatesin romaani Kosto: rakkaustarina on niitä pieniä suuria kertomuksia joihin toivoisi mahdollisimman monen tarttuvan. Se on moraliteetti sortumatta moralisointiin…. Continue Reading →
Aleksis Salusjärvi: LÄNSIMAISEN KULTTUURIN JA LUONNON SUHTEESTA Gary Snyder: Erämaan opetus, Savukeidas 2010, 304 s. Suom. Tero Tähtinen Beat-runoilija Gary Snyder (s.1930) tunnetaan mystikkomaisena luonnonsuojelijana. Köyhyyteen syntynyt runoilija on tutkinut laajasti alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa ja kääntynyt varhain buddhalaiseksi. Maailma… Continue Reading →
MIKSI KRITIIKIT KÄSITTELEVÄT VAIN COETZEEN ALAVIITTEITÄ ? Risto Niemi-Pynttäri On koomista että kritiikit, jotka käsittelevät J.M Coetzeen Huonon vuoden päiväkirjaa keskittyvät usein vain alaviitteisiin. Olisi sensaatio, jos esimerkiksi Osmo Soininvaaran teoksesta kerrottaisiin vain alaviitteet. Mutta kun tekstin alareunassa kerrotaan kuinka… Continue Reading →
MERVI SAINIO: Elämä tappio, kirjoittaminen voitto Turha on puhua elollistamattomalle raa´alle voimalle – puskutraktorille, toteaa Jukka Mallinen teoksensa nimirunosta ”Seisahdus erämaassa”. . . . Vaan mitä tulee suhteiden rumuuteen, niin ihminen ei ole riippuvainen niistä, vaan pikemminkin rumuuden suhteista. /…/… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri SUURI MENETYS TEKEE SINUSTA SIIRTOLAISEN ks. LUKUNÄYTE Kanadalainen runoilija ja romaanikirjailija Anne Michaels kertoo The Guardianin haastattelussa syyn siihen, miksi Winter Vault (Routaholvi) vei neljä vuotta. Hän halusi perusteellisen teoksen. Työn ohessa hän kirjoitti useita pienempiä teoksia, mutta… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri: POLIITTISUUS KATOSI JA TERRORISTILLE YRITETÄÄN LÖYTÄÄ MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ Bernhardt Schlinkin Viikonloppu on saksalaisen 70-luvun RAF-terroristin vapautumisen päiviin sijoittuva keskusteluromaani. Ystävät on kutsuttu viikonlopuksi kartanoon juttelemaan menneistä ja huolehtimaan vankilasta päässeen Jörgin tulevaisuudesta näin 2000 luvulla. Klassiseen tapaan tilanne… Continue Reading →
Penjami Lehto: KUINKA KUOLLEITA KÄSITELLÄÄN (kirjoittaja käsittelee samoja teemoja kolmiosaisessa kirjoitussarjassa Highgaten hautausmaa) Illalla, 13. elokuuta vuonna 2002, helteinen sää muuttuu Tukholman alueella täysin sietämättömäksi. Ilma sähköistyy, ihmisiä vaivaa valtava päänsärky, eläimet käyttäytyvät oudosti eikä sähkölaitteita saa pois päältä. Yhtäkkiä… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑