Liisamari Seppälä 15.5.2018 Parhaimmillaan vaativat raamit pakottavat taiteilijan löytämään oivallisia ratkaisuja. Esimerkkinä puolalainen Krzysztof Kieślowski, joka ohjasi jokaisesta käskystä elokuvan ja rakensi yhtenäisen kymmenen taideteoksen ainutlaatuisen kokonaisuuden. Äärimmillään vapaaehtoinen luomistyön rajoittaminen näkyy vaikkapa tanskalaisissa Dogma 95 -elokuvissa, joiden ohjaajat samoja… Continue Reading →
Hiukkasten kiraalisuutta – RIIKKA SIMPURA (26.3.2018) Rae Armantrout (s. 1947) vieraili Suomessa vuoden 2015 Runokuu-tapahtumassa, jolloin jo joitakin Aki Salmelan suomentamia nyt myös Kunhan sanon -valikoimassa mukana olevia runoja lausuttiin lavalla. Takakannen toteamus ”nämä ovat runoja, jotka kysyvät ja ehdottavat… Continue Reading →
Paul Austerin elefantti pinkaisee matkaan – VESA LAHTI (29.8.2017) “I borrowed some things from my own life,” Auster says, “but what novelist doesn’t?” Unlike other writers, however, he rarely shuts down such conversations with a weary reminder that fiction involves… Continue Reading →
Ruusuisia harhakuvitelmia PIRJO KANTOJÄRVI (7.6.2017) Donna Leonin Tuntematon ihailija (2017, Otava) on uusin suomennettu osa komisario Guido Brunettin tutkimuksia. Päähenkilönä on sopraano Flavia Petrelli, jonka Brunetti tuntee jo ennestään. Tällä kertaa oopperatähti on käymässä Venetsiassa La Fenicessa, jossa hänellä on… Continue Reading →
Haavoitettu lapsuus on julma taakka RIITTA VAISMAA (4.6.2017) Pieni elämä on rankka lukukokemus. Ei siksi, että sen lähes tuhatta sivua on välistä hankala pitää hyppysissään. Pieni elämä on lähes sietämättömän tunteikas, julma, fyysinen, epäoikeudenmukainen. Pienen elämän lukeminen on aika ajoin… Continue Reading →
Vallan merkitys ja merkityksettömyys RIITTA VAISMAA (12.3.2017) John Williams hämmästyttää ja ihastuttaa taas. Ensin suomeksi ja monella muulla kielellä julkaistiin 50 vuotta alkuperäisen teoksen ilmestymisen jälkeen viisas ja hillitty yliopistoromaani Stoner (alkuteos 1965, suom. 2015). Seuraavaksi uuden tulemisen sai jo… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (21.12.2016) Anthony Doerrin Pulizer-palkittu romaani Kaikki se valo jota emme näe kertoo sokean Marie-Laure LeBlancin elämäntarinan. Marie-Lauren vaiheita seurataan sekä Pariisissa että Saint-Malossa toisen maailmansodan kynnykseltä nykypäivään saakka. Romaanin juoneen viittaamalla tekee helposti lukijalle karhunpalveluksen. Siksi riittäneekin maininta… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ 26.10.2016 Davidin uni on amerikkalaisen Anthony Doerrin esikoisromaani, jossa kerrotaan enneunia näkevän miehen, David Winklerin, tarina. Winkler on isä, aviomies, erakko, tohtori, turistihotellin huoltomies ja hydrologi, joka on kiinnostunut vedestä sen kaikissa olomuodoissa. Elämänsä aikana Winkler oppii tuntemaan… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (2.10.2016) Romaanikirjailijana maailmankuulu Siri Hustvedt liikkuu esseissään kiinnostavalla tavalla unien, muistamisen, kuvittelun alueilla sekä kirjailijana että humanististen tieteiden tuntijana. Hän toimii mielellään eri oppialojen välillä, romaanimaisesti hän haluaa saattaa eri ainekset yhteen: ”Vaeltavana romaanikirjailijana ja esseistinä, jonka tausta… Continue Reading →
Tarinoita aikuisille MARJATTA RIPSALUOMA (28.9.2016) Cunningham kirjoittaa uusiksi joitakin vanhoja satuja ja tarinoita. Löysin kaikki paitsi yhtä satukirjasta joka meillä sattuu olemaan englanniksi. Englanninkielisessä kirjassa on sekä Grimmin veljesten keräämiä satuja että Aisopoksen (keräämiä? kertomia?) satuja. Cunningham kirjoittaa lyhyen johdatuksen,… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑