Uskallus rakastaa – RIITTA VAISMAA (14.4.2020) André Aciman taitaa hienovireisen erotiikan ja moninaisen rakkauden kuvaamisen. Hänen henkilönsä ovat älykkäitä ja laajasti sivistyneitä. Rakkaudelle he antavat mahdollisuuden silloinkin, kun kokemus ja tietämys yrittävät heristää sormea. Acimanin miljöiden kuvaus viehättää. Etsi minut… Continue Reading →
Miksei sanoa sitä, mitä tapahtui? – SAARA LAAKSO (8.4.2020) Pitäisikö tämä nimi tietää, mietin silmäillessäni Robert Lowellin Päivä päivältä ja muita runoja –valikoiman tukevaa kantta. Kimmo Räntilän käännösvalikoima on ensimmäinen suomeksi Lowellin tuotantoa esittelevä teos. Monelta suomalaiselta tämä nimi onkin… Continue Reading →
LIISA RINNE (18.3.2020) Olive Kitteridge on Mainelaisen pikkukaupungin eläkkeelle jäänyt matematiikanopettaja. Hänen lähipiiriinsä kuuluvat aviomies Henry, lempeä apteekkari, sekä poika Christopher. Olive on ristiriitainen persoona, joka herättää tunteita. Toiselle hänen sanansa toimivat kimmokkeena jättää epäterve kasvuympäristö, kun taas toiselle äkkiväärä… Continue Reading →
MIRVA KARKINEN (14.3.2020) Lisa Taddeo seuraa dokumentaarisessa Kolme naista -teoksessaan kolmen naisen seksielämää kahdeksan vuoden ajalta. Teoksessa esitetyt tapahtumat ja tilanteet ovat todellisia, mutta niiden arkaluontoisuuden vuoksi yksityiskohdat, kuten nimet ja ajankohdat, on muutettu. Vaikka tarina on näiden muutosten avulla… Continue Reading →
Arvoitus valtaa mielet – PIRJO KANTOJÄRVI (19.12.2019) Hank Greenin romaanissa Ihan mieletön juttu (Tammi 2019) sosiaalinen media on keskeisessä roolissa, kun ihmiset ympäri maailmaa yrittävät muodostaa käsitystä yllättävistä tapahtumista. Ennalta tuntemattoman ilmiön kohtaaminen pakottaa heidät pohtimaan, pitäisikö tilanteeseen suhtautua uteliaan… Continue Reading →
Toive nähdyksi tulemisesta – PIRJO KANTOJÄRVI (15.12.2019) Dear Evan Hansen -musikaaliin perustuva Val Emmichin, Steven Levensonin, Benj Pasekin ja Justin Paulin romaani Rakas Evan Hansen (WSOY 2019) käsittelee ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja nähdyksi tulemisen tarvetta. Väärinkäsitykset, muista muodostetut mielikuvat sekä omaksutut… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (6.11.2019) Siri Hustvedt kutsuu romaaniaan ”taiteilijan omakuvaksi nuorena naisena”. Teoksen lähtökohta on se, että S.H. löytää vanhan päiväkirjansa vuodelta 1979. Siihen aikaan ystävät kutsuivat häntä Minnesotaksi, maalaistytöksi, joka oli tullut New Yorkiin kirjoittamaan romaania. Sijaistoiminnoksi romaanin laatimiselle nousee… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (19.10.2019) Esseisti, ympäristöjournalismin professori Michael Pollan kirjoittaa puutarhasta samoin kuin toiset kirjoittavat villistä luonnosta. Pollanin aiemmin suomennetut teokset käsittelevät teollista ruokakulttuuria, ja hyvinhän ne sopivat yhteen: puutarha ja ruoka. Pollan on loputtoman kiinnostunut ihmisen, luonnon ja ruokakulttuurin yhteispelistä…. Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 31.8.2019 Maggie Nelson kirjoittaa sinisestä ja sinisen vierestä. Hän tekee sen tavalla, joka on mahdollista vain esseessä. Sininen on aihe, joka tarvitsee tietopohjaista käsittelyä, ja samalla sininen pakenee sitä. Sininen on jo muualla, kun tutkija pääsee siihen käsiksi…. Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (17.8.2019) Tiedämme, että Pisan Cantoissa puhuu varhainen modernisti, moniäänisen runouden mestari. Tiedämme että kirjoittaessaan näitä runoja, Ezra Pound oli Italian Pisassa 1944 vangittuna Mussolinin tukemisesta. Hän oli julistanut fasismia italialaisen Radio Roman englanninkielisissä lähetyksissä. Mutta koska sanaa fasismi… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑