Page 20 of 106
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Paljon symbolista keskittyy Gootti -nimisen miehen sileäksi ajeltuun, pallomaiseen nuppiin. Se kuuluu uusnatsille, joka romaanin alussa pelottelee naapuriin muuttanutta Doraa. Heidän välillään on muuri, Dora näkee vain kaljuksi ajellun päänupin. Se on eräs kliseistä. Gootti varmaankin näkee vastapuolella… Continue Reading →
Kuolema korjaa lähes kaikki – RIITTA VAISMAA Orhan Pamukin Ruttoyöt on ajankohtaisempi kuin kirjailija saattoi arvata kirjoittaessaan romaania vuosina 2016-2020. Tuli maailmanlaajuinen pandemia, ei sentään rutto. Nousi esiin osmannivallan perillisen Turkin hallinnon hitaus, byrokraattisuus, korruptio ja jopa mielivaltaisuus. Ruttoöiden keskiössä… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Ranskalais-syyrialainen Riad Sattouf on piirtänyt ja kirjoittanut omaelämäkerrallisen sarjakuvaromaanin Tulevaisuuden arabi, Lapsuus Lähi-idässä (1978–1984). Teos aloittaa sarjan, johon kuuluu kuusi osaa. Palkittu sarjakuva on saanut sekä lukijoilta että kriitikoilta erittäin hyvän vastaanoton, ja sen käännösoikeudet on myyty useaan… Continue Reading →
Sue Prideaux (suom. Saku-Petteri Urpo): En ole ihminen, olen dynamiittia! Friedrich Nietzschen elämä
EVA SUNDGREN Palkittu tietokirjailija, norjalais-brittiläinen Sue Prideaux käytti neljä vuotta Friedrich Nietzschen elämäkertaan, jolle viitteineen, kirjallisuusluetteloineen, valikoituine Nietzsche-aforismeineen ja henkilöhakemistoineen tuli pituutta hyvän matkaa yli puoli tuhatta sivua. Lopputulos onkin esteettisesti miellyttävä ja vetävä lukuelämys, johon pätee kulunut sanonta, että… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kun tuli uutinen Cormac McCarthyn kuolemasta (13.6.2023) Matkustaja -romaanista nousi silmiin luopumisen ja kuoleman teemoja. Päähenkilö on syvänmeren sukeltaja, jota pohjalle laskeutuminen pelottaa. Se on seutu, josta ei koskaan voi tietää mitä siellä on. Kyseessä ei ole sukellusromaani,… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ Avaruusooppera tarkoittaa viihteellistä scifiä, joka on kyllästetty toiminnalla ja avaruusaluksilla. Iain M. Banksin Muista Flebasta on teos, jonka on sanottu herättäneen halveksitun genren henkiin ja tehneen siitä vakavasti otettavaa tieteisfiktiota. Banksin jälkeen avaruusoopperaa on kirjoittanut esimerkiksi Alastair Reynolds… Continue Reading →
Käänteinen dystopia – RIITTA VAISMAA Voiko myötätunto johtaa pahaan? Vai tekeekö sen myötätunnon mittaaminen? Voiko myötätunnon mitata vain reaktioista, joita videot aiheuttavat koehenkilöiden aivoissa? Voiko jo lapsen myötätunnon mitata? Pitäisikö myötätunto mitata kerran vuodessa, katsastaa ihmisen aivot kuin auton moottorin?… Continue Reading →
Ääriviivoja etsimässä – SARA SAVOLAINEN Hiljainen pensionaatti Sokchossa, lähellä Etelä-Korean ja Pohjois-Korean rajaa. Ranskalainen sarjakuvataiteilija saapuu paikalle keskellä talvea, jolloin kaupungissa ei tapahdu erityisesti mitään. Nimettömäksi jäävä kertoja on hiljattain aloittanut työt pensionaatissa ja uusi tulija kiinnittää heti hänen huomionsa…. Continue Reading →
VESA LAHTI Espanjalainen kirjailija Fernando Aramburu palaa teoksessaan Tervapääskyt vuonna 2020 Sari Selanderin suomentaman kirjan Äidinmaa kerrontatyyliin. Romaani koostuu pienistä luvuista, joissa liikutaan kertojan muistoissa hänen kirjoittaessaan päiväkirjanomaisia havaintoja elämästään. Tällä kertaa erotuksena on, että hän käyttää tarinansa kuljetuksessa minäkertojaa…. Continue Reading →
Ọgbanjen matkassa – SARA SAVOLAINEN ”Tämä kirje on opettamista, jakamista, sillä minuus ei voi avartua ja levittäytyä ellei sillä ole tilaa, ellei sillä ole turvaa jonka minulle on antanut kirjailijuus.” (27) Rakas Senthuran: mustan hengen muistelmat on Akwaeke Emezin kirjemuotoinen… Continue Reading →