Page 22 of 107
EVA SUNDGREN Judith Shklar (alkujaan Judita Nisse, 1928–1992) syntyi juutalaisille vanhemmille Riiassa, josta perhe pakeni juutalaisvainoja Kanadaan. Shklar oli filosofi ja valistusaikaan erikoistunut poliittinen teoreetikko, jonka tunnetuin teos Ordinary Vices ilmestyi alun perin vuonna 1984. Teos on vihdoin saatu suomeksi,… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Patti Smithin Päivien kirja (suom. Antti Nylén) rakentuu vuodesta, jossa on 366 päivää. Jokaiseen päivään liittyy kuva, jota selittää teksti. Kirja esineenä on erityisen kaunis, ja uutena se tuoksuu ihmeellisen hyvältä. Kuvat ovat niin mustavalkoisia kuin värillisiäkin, ja… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kysykää Mialta vie lukijansa kesäksi rauhan aikaisen Ukrainan maaseudulle, vanhaan taloon ja ryteikköiseen puutarhaan. Talo on kesän ajan täynnä elämää, kun joukko suvun naisia hakeutuu sinne parantelemaan kolhujaan. Taloa ympäröivien köynnösten ja villiintyneiden pusikoiden kasvuvoima rinnastuu naisten voimaan,… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ Abraxas Kustannus on julkaissut Arthur Machenin pienoisromaanin Suuri jumala Pan ja novellin ”Opaali” samassa niteessä. Nämä kaksi kertomusta julkaistiin alkukielellä yhtenä kirjana vuonna 1894. Arthur Machen (1863-1947) oli kauhukirjailija ja mystikko. Hän kuului salatieteelliseen järjestöön nimeltä Golden Dawn…. Continue Reading →
Yllätysten älykäs kavalkadi – RIITTA VAISMAA Aluksi vaikuttaa kuin Tessa Hadleyn Vapaa rakkaus olisi viehättävän vetävästi kirjoitettu kuvaus ylemmän keskiluokan elämästä 1960-luvun Lontoon esikaupungissa. Jo sitäkin olisi mukava lukea, niin jouhevasti Hadleyn kynä tekstiä kuljettaa. On perusperhe, juuri sellainen, joita… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kevät kuuluu Ali Smithin vuodenaikasarjaan, ja sen teemana on toivo. On pakolaisten parissa toimiva naisvartija, on väsynyt vanhus – mutta kummallinen tyttö saa heidät matkalle halki brexit Britannian. Skottikirjailija Smith kuvaa enemmän epätoivoa joka piilee arkisuuden alla, ja… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Anne Tyler kuvaa romaanissaan Palmikko (suom. Markku Päkkilä), kuinka ydinperheestä ajan kanssa muodostuu suku. Perheeseen kuuluvat äiti Mercy, isä Robin sekä lapset Lily, Alice ja David. Kesällä 1959 Garretit lomailevat Deep Creek Lakessa. Rantahiekka oli tavallisesti liian irtonaista… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Voiko teoreettisesta fysiikasta kirjoittaa romaanin? Kertoessaan kuinka klassisen fysiikan rajat murtuvat, Labatut tuo mukaan kuumesairaiden visioita. Houreita ja algebraa ei siis käsitellä erillisinä. Niinpä Maailman kauhea vihreys on hämmästyttävä teos suhteellisuusteoriasta ja kvanttifysiikasta osana kuumesairaita aivoja ja 1900… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Kuinka kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi turvattomasta lapsuudesta huolimatta? Alex Schulmanin romaaneja lukevalle vastaus on selvä: se on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ahdistus ja ongelmat seuraavat mukana sukupolvien yli. Lapset kantavat mukanaan vanhemmiltaan perimänsä raskaan taakan. Lapset välittävät vuorostaan myrkyn… Continue Reading →
Mielen ja ajan hauraudesta – SARA SAVOLAINEN ”Aivan kuin hän olisi tuntenut itsensä vähän selkeämmäksi, jos hän piti silmällä poikaa. Joka tapauksessa tuntui hyvältä, että hänellä oli jotakin, mitä pitää silmällä. Jotakin, mistä pitää kiinni. Ja jotakin, minkä vuoksi nousta…. Continue Reading →