Page 28 of 108
Kunnianosoitus Etiopian naissotureille – RIITTA VAISMAA (6.7.2022) Etiopialaissyntyinen Maaza Mengiste päättää mittavan historiallisen romaaninsa Varjokuningas runsaisiin kiitoksiin työtään tukeneille. Viimeinen kiitos taitaa olla merkittävin ja painavin. Siitä on luettavissa teoksen synnyn motiivi. ”Kiitos kaikille Etopian naisille ja tytöille, jotka eivät… Continue Reading →
EVA SUNDGREN 1.7.2022 Aleksei Navalnyista on tullut suorastaan myyttinen hahmo, josta esiintyy varsin mustavalkoisia käsityksiä. Loppujen lopuksi hänestä tiedetään länsimaissa varsin vähän, osittain varmasti kielimuurin takia. Navalnyi ja Venäjän oppositio on ensimmäinen länsimainen kirja aiheesta. Alkuteoksen nimi on poliittisesti rohkeampi… Continue Reading →
Rikkaruohosta kuuluisuuteen – RIITTA VAISMAA (23.6.2022) Napolilaisen Viola Ardonen kolmas ja kansainvälisen läpimurron tehnyt romaani Lasten juna osuu tunteisiin, liikuttaa kuin vain lapsen kertomus vaikeissa oloissa selviämisestä voi. Onneksi Ardone päättää romaaninsa siihen, kun päähenkilö noin 50-vuotiaana palaa kotikulmilleen vain… Continue Reading →
Vaistojen ohjaamat valinnat – PIRJO KANTOJÄRVI (19.6.2021) En ole varma, kuinka kauan olen unelmoinut suunnittelemastani matkasta ja kuinka kauan unelma on ollut yhtä olennainen osa minua kuin hapentarve. Pitkän aikaa, tai siltä ainakin tuntuu. En keksinyt matkaideaa, vaan se vain… Continue Reading →
Huolenpidon ja hylkäämisen tyylit alkoholistiperheessä – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI – 15.6.2022 On järkyttävää ja vaikuttavaa lukea romaania erään perheen alamäestä, kun Glasgown syrjäisessä korttelissa kärsitään 1980-luvun kovasta talouspolitiikasta. Miehet ovat työttömiä tai tekevät mitä saavat, ja naiset jumittavat kotona. Päähenkilönä Douglas… Continue Reading →
Svean pojan tytär – RIITTA VAISMAA – 11.6.2022 ”Tämä kirja kertoo Ragnarin tyttärestä Elsasta, kansankodin lapsesta, Svean lapsenlapsesta. Kirja kertoo siitä, mitä seuraavaksi tapahtui ja miten siinä niin kävi.” Lena Anderssonin uusin suomennos Tytär, kertomus kansankodin hajoamisesta on rinnakkaisteos edelliselle… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ – 2.6.2022 Talvisia reseptejä kollektiivista on Louise Glückin kolmastoista ja toinen suomennettu runokokoelma. Glückin teoksen nimi kertoo paljon sen sisällöstä. Nimessä esiintyvä kollektiivi on kuin vanhainkoti, josta käsin vanhukset puhuvat, antavat neuvoja eli reseptejä siihen, miten kohdata vanhuus…. Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (27.5.2022) Stefano Manucso tekee ajatuskokeen ja ehdottaa: jospa kasvikunnasta puhuttaisiin tasavaltana. Voiko demokratian nähdä läheisessä yhteydessä fotosynteesiin ? Sillä kasvien tuottama vihreä kuuluu kaikkeen mikä on elävää, samoin kuin ilma ja aurinko. Ehkäpä luonnon monimuotoisuus on demokratiaa –… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ – 22.5.2022 Ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken teos Lontoon tyttö, jonka Sirkka-Liisa Sjöblom on suomentanut, jatkaa siitä, mihin Pumpulienkeli (Bomullsängeln Suom. Sirkka-Liisa Sjöblom 2021) päättyi. On vuosi 1957. Suvun vanhin henkilö Hilda, asuu yhä Vaasassa ja käy Pumpulilla töissä. Hänen… Continue Reading →
Vasa ja tyttö käynnistävät muutoksen – RIITTA VAISMAA 17.5.2022 Elsa on yhdeksänvuotias saamelaisen poronhoitajaperheen kuopus, joka on juuri saanut oman poromerkkinsä. Sen hän on yhdessä isän kanssa veistänyt maailman kauneimman vasan, Nástegallun, korvaan. Ensimmäisen kerran Elsa uskaltaa yksin hiihtää poroaidalle… Continue Reading →