Page 31 of 106
LIISA RINNE 18.7.2021 Deborah Levyn Mitä en halua tietää romaani alkaa keväästä, ”jolloin eläminen oli hyvin vaikeaa”. Romaanin alussa minäkertoja kuvaa, miten hän liikuttuu joka kerta noustessaan ylös metron liukuportaita. Portaiden ylöspäin menevä liike rinnastuu kertojan sisäiseen liikkeeseen, keskusteluun elämästä… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (15.7.2021) Tanskalaisen Tove Ditlevsenin (1917– 1976) omaelämäkerrallinen romaani Lapsuus kertoo yhden surullisen ja vaikean elämän alkutaipaleen Kööpenhaminan Vesterbrossa. Lapsuus on ahdistavaa aikaa Tovelle, joka tiedostaa vahvasti olevansa erilainen kuin muut ihmiset ympärillään. Hän ei myöskään saa tukea kasvulleen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (7.7.2021) Unohdettujen kirjojen hautausmaa -saagan tekijä Carlos Ruiz Zafón on nimi, joka itsekin on siirtynyt tuonne hautausmaalle. Tämä maailmakuulu goottihenkinen kirjailija kuoli syöpään vuonna 2020, vain 55 -vuotiaana. Varmaankin hänen nimensä löytyy kirjojen hautausmaalta, odottamassa lukijaansa – näin… Continue Reading →
Tyttö ja hirviö – RIITTA VAISMAA (1.7.2021) Jackien koulu on juuri päättynyt. Heti seuraavana päivänä hän hyppää junaan ja suuntaa skoonelaisesta pikkukylästä Tukholmaan. Alivuokralaisasunto on ainoa etukäteen tehty valmistelu. Jackie odottaa ison kaupungin sykettä, helteistä kaupunkia ja seikkailuita. Lähes hengen… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ – 28.6.2021 Johanna Holmström on kirjoittanut ansiokkaan elämäkerran Märta Tikkasesta (s. 3.4.1935). Holmström on lukenut Tikkasen koko laajan tuotannon ja tutustunut siitä julkaistuihin arvioihin. Hän on haastatellut Märtan lisäksi tämän perhettä, sukulaisia ja ystäviä. Holmströmillä on ollut myös… Continue Reading →
Erottamattomat erotti kuolema – EVA SUNDGREN (20.6.2021) Simone de Beauvoir kirjoitti omaelämäkerrallisen pienoisromaaninsa Erottamattomat jo 1954, mutta hän piti sitä liian henkilökohtaisena julkaistavaksi omana elinaikanaan. Niinpä se ilmestyi alkukielellä viime vuonna kirjailijan kasvattityttären esipuheella varustettuna. Kirjassa on myös valokuvia keskeisistä… Continue Reading →
Erilaisuuden paino – RIITTA VAISMAA (10.6.2021) ”Niin Vivek syntyi, kuoleman jälkeen murheeseen. Se jätti tietenkin häneen jäljen; se kaatoi hänet kuin puun.” Vivek syntyi samana päivänä, jona hänen isoäitinsä kuoli. Pojan jalassa huomattiin syntymämerkki, joka oli aivan saman muotoinen ja… Continue Reading →
Sanojen hienostunutta ylevyyttä – RIITTA VAISMAA (31.5.2021) Sanojen paino aiheuttaa hieman ristiriitaisen olon. Teoksen ilmaisu on suurelta osin vanhahtavaa. Jos romaanin nykyajassa ei olisi kännyköitä, tietokoneita ja euroja, luulisi Pascal Mercierin (s. 1944) toisen suomennoksen syntyneen monta vuosikymmentä aiemmin. Keskeistä… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (28.5.2021) Tanskalainen Yahya Hassan (1995–2020) ehti lyhyen elämänsä aikana julkaista kaksi runokokoelmaa. Ensimmäinen, vuonna 2013 julkaistu kokoelma myi 122 000 kappaletta ja on yhä Tanskan eniten myynyt esikoisrunokokoelma. Nyt suomennettu Runot 2 (Yahya Hassan 2, suom. Katriina Huttunen 2020)… Continue Reading →
Uusnatseja satujen saarilla – EVA SUNDGREN (24.5.2021) Kirjailijanimi Sjón (Sigurjón Birgir Sigurðsson) on minulle kiinnostava löytö, koska tähän asti olen keskittynyt hänen kotimaansa kirjallisuudesta synkkiin jännitysromaaneihin. Niissäkin sivutaan toisinaan Islannin geopoliittista asemaa, johon liittyy omaleimainen karuus, mytologia, erinäiset valloittajat ja… Continue Reading →