Page 36 of 106
Rakkaus ilman toivoa – RIITTA VAISMAA (28.10.2020) Hannele Mikaela Taivassalon seitsemäs suomennettu teos osoittaa jälleen kirjailijan monipuolisuuden. Hän on kirjoittanut romaaneita kauhusta dekkariin ja mm. lastenkirjan. Lopussa minun pitäisi kuolla on kirjailijan itsensä määrittelemänä rajaproosaa. Koko teoksessa Taivassalo käyttää taiten… Continue Reading →
Kaksi karhua – MIRVA KARKINEN (25.10.2020) Ruotsalaisen Karolina Ramqvistin teos Karhunainen (2020) kertoo tarinan renessanssiajan aatelisnaisesta, Marguerite de la Rocquesta, joka joutui selviytymään fiktiivisen Robinson Crusoen tapaan autiolla saarella vuosikausia. Ramqvist yhdistelee teoksessaan Margueriten kokemuksia, kirjailijan omaa elämää sekä esseististä… Continue Reading →
Usko ja tiede, usko tai tiede – RIITTA VAISMAA (23.10.2020) Muutaman vuoden takaisen kiitetyn esikoisromaanin Matkalla kotiin (2017) jälkeen ghanalaissyntyiseltä, USA:ssa kirjoittavalta Yaa Gyasilta (s. 1989) on ilmestynyt toinen erinomaisen taitava ja kiinnostava romaani Maa ja taivas. Siinä Gyasin päähenkilö… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (19.10.2020) Pariisilainen Madame de Sévigné (1626 – 1696) oli aatelisperheeseen syntynyt hyvän koulutuksen saanut nainen, joka meni 18-vuotiaana naimisiin, sai kaksi lasta ja jäi nuorena leskeksi. Hänen taloudellinen tilanteensa salli itsenäisen yläluokkaisen naisen elämän, eikä markiisitar mennyt enää… Continue Reading →
LIISA RINNE – 14.10.2020 Kuumuus kuivattaa maan ja imee elämän ihmisistä pikkukaupungissa. Yhdysvaltalaisen Elizabeth Stroutin romaanissa Pikkukaupungin tyttö on Amy ja Isabelle, äiti ja tytär – ja on kuuma kesä, jonka jälkeen mikään ei ole enää samalla tavalla. Kuusitoistavuotias Amy… Continue Reading →
Klassikot itävät rikkaassa maaperässä – SAARA LAAKSO (12.10.2020) ”Naisella on oltava rahaa ja oma huone jos hän aikoo kirjoittaa”. Niinhän se on. Virginia Woolfin Oma huone –teoksen legendaarinen väite on melkein liian helppo allekirjoittaa. Arvaan, että vuonna 2020 kirjoittavista suomalaisnaisista… Continue Reading →
Kauhujen sävyttämä kasvutarina – RIITTA VAISMAA (9.9.20.20) Holokaustia ja muutoinkin kansallissosialismin ja toisen maailmansodan aikaa on käsitelty viime aikoina varsin paljon saksalaisessa kaunokirjallisuudessa. Useimmiten katse on suuntautunut nykyajasta taaksepäin historiaan, ja päätelmät ovat sen mukaisia. Anette Hessin Tulkki on poikkeuksellinen… Continue Reading →
Kenen kertoma tarina on uskottavin? – PIRJO KANTOJÄRVI (4.10.2020) Jan Guilloun Toinen kuolemansynti (Like 2020) on Suuri vuosisata – sarjan yhdeksäs osa. Päähenkilönä on asianajajana toimiva Eric Letang, joka asuu poikansa Erkin kanssa Tukholmassa. Heidän sekä muutaman muun Lauritzenin suvun… Continue Reading →
Viha kulttuurissamme – MIRVA KARKINEN (25.9.2020) Édouard Louis kirjoittaa uusimmassa teoksessaan henkisestä, fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta. Ei enää Eddyn tekijän uusi romaani Väkivallan historia (Histoire de la violence, 2016) rakentuu jouluyön tapahtumien ympärille: ranskalainen Édouard tuo kotiinsa tuntemattoman miehen, Redan,… Continue Reading →
Iranin värikäs saaga – RIITTA VAISMAA (21.9.2020) Iranilaissyntyisen, nykyään Kanadassa asuvan Nazanine Hozarin (s. 1978) esikoisromaani Aria kuvaa kuohuvaa Irania, etenkin sen pääkaupunkia Teherania vuodesta 1953 vuoteen 1981. Kun tyttö, päähenkilö, syntyy 1953, eletään viimeiseksi jääneen shaahin vallan aikaa. Kun… Continue Reading →