Page 52 of 106
Salaisuudet eivät anna rauhaa – PIRJO KANTOJÄRVI (26.11.2017) Menneisyyttään on vaikeaa jättää taakseen ja unohtaa. Kate Mortonin Talo järven rannalla (Bazar 2017) on kertomus vanhemmista lapsineen sekä salaisuuksista, uhrauksista ja pyrkimyksestä selvittää totuus. Eletty elämä on jättänyt jälkensä teoksen henkilöihin… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (19.11.2017) Vanha herra hullaantuu kirjeenvaihdossa ikääntyvän tangotanssijattaren kanssa, siitä Walserin kirjeromaani saa energiansa. Kirjeenvaihdon, meilien, viestien kontaktit tuntuvat luovan ihmissuhteita, jotka ovat todellisen ja kuvitellun välillä. Intohimoisten tunteiden kohde ei ole aivan todellinen, koska kirjoittaja satsaa viesteihin niin… Continue Reading →
Sukutilan tuuletus – RIITTA VAISMAA (16.11.2017) Trondheimin maaseudulla Pohjois-Norjassa Neshovin sukutila on ollut hylättynä kolme ja puoli vuotta. Vuonon rannalla tuuli on riepottanut tilaa ja kantanut mukanaan suolaista vettä. Kun tila taas alkaa elää, ikävissä oloissa perintöriitojen jälkeen matkoihinsa häipynyt… Continue Reading →
Muutokset, jotka valikoituivat kerrottaviksi – PIRJO KANTOJÄRVI (11.11.2017) Jan Guilloun Suuri vuosisata – sarjan kuudes romaani Made in America (Like 2017) sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan Ruotsissa. Lauritzenin veljeksistä jäljellä ovat enää Oscar ja Sverre. Lauritzin ja Oscarin lapset sekä… Continue Reading →
LIISA RINNE (27.10.2017) Keväinen idylli, ilmassa juhlan tuntua. Sadie Jonesin kolmas suomennettu romaani Kutsumattomat vieraat sijoittuu Englannin maaseudulle. Eletään tuhatyhdeksänsataaluvun alkupuolta, jonne joukko vieraita ja talon väkeä kokoontuvat juhlimaan talon tyttären, Emeralden, syntymäpäivää. ”Talo kiilteli ylpeänä. Posliinikulhoissa ja lasiruukuissa oli… Continue Reading →
Modernin draaman klassikko – ISABELLA SALOVAARA (12.10.2017) Ruotsalainen August Strindberg (1849-1912) oli tuottelias kirjailija, jolla oli suuri vaikutus teatteries-tetiikan kehitykselle. Hänen murhenäytelmänsä Neiti Julie (Fröken Julie) vuodelta 1888 nosti Strind-bergin naturalistisen teatterin voimahahmoksi (Vartiainen 2009, 589). Strindbergin kustantaja Karl Otto… Continue Reading →
MARKKU NIVALAINEN (30.9.2017) Ranskalainen valistusajan luonnonfilosofi ja varhainen Newtonin puolustaja Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698–1759) on nykypäivänä melko huonosti tunnettu. Hänet muistetaan, sikäli kuin muistetaan lainkaan, lähinnä kahdesta asiasta: pienimmän vaikutuksen periaatteesta ja Maapallon muodon mittauksesta. Suomessa jälkimmäinen saavutus… Continue Reading →
Varhaisempi hylkääminen ferrantelaisessa maailmassa – MARJATTA RIPSALUOMA (23.9.2017) Tässä on Elena Ferranten varhainen kirja, hänen toinen julkaistu kirjansa. Se on perinteinen romaani, kirjassa on selvempi kaari kuin myöhemmissä Napoli-sarjan kirjoissa, romaanihenkilöt erottuvat toisistaan, ovat perusteltuja ja mietittyjä. Konfliktit tapahtuvat niin… Continue Reading →
Kävelemisen ja kirjoittamisen lopettamisesta – RIIKKA SIMPURA (12.9.2017) Kustantajan kuvauksessa suomenruotsalaisen Ulrika Nielsenin Perikadon luonnehditaan olevan “dystooppinen runoteos, joka kuvailee tarkkanäköisesti tuhoa kohti kulkevaa maailmaa”. Perikadon dystopia on monella tapaa tuttu ja lähellä. Alkuteos Undergången julkaistiin 2015, ja sitä edelsi… Continue Reading →
Intialainen muutosten kirja – MARJATTA RIPSALUOMA ( 7.9.2017) Kirjan nimestä voisi tulla mieleen kysymys: määrittele onni, tai sitten: mitä on äärimmäisyys. Sen voi arvata että nimi on ironinen. Kirjailija kirjoitti edellisen, ensimmäisen romaaninsa 20 vuotta sitten ja hän on julkaissut… Continue Reading →