Page 66 of 106
Sinnikkään somalitytön liian suuri unelma RIITTA VAISMAA (26.12.2014) Samia Yusuf Omar syntyi Mogadishussa vuonna 1991, samana vuonna, kun sota Somaliassa alkoi. Köyhän tytön intohimona oli juokseminen, ja jo pikkutyttönä hän haaveili menestyksestä olympialaisissa. Ensimmäinen suuri tavoite olivat Pekingin olympialaiset 2008… Continue Reading →
Rakastaa rakastuen. LIISA RINNE 19.12.2014 Goliarda Sapienzan romaani Elämän ilo on intensiivinen kuvaus Modestasta, hänen kasvustaan pienestä tytöstä itsenäiseksi, ajattelevaksi naiseksi. Modesta syntyy tammikuun ensimmäisenä 1900 ja hänen elämänsä symboloi koko vuosisataa, sen kuohuntaa ja murroksia. Tarina sijoittuu Italiaan, tarkemmin… Continue Reading →
Valintojen keskellä PIRJO KANTOJÄRVI 17.12.2014 Miten yksilö löytää ja valitsee ryhmän, johon hän voi tuntea kuuluvansa? Ohjaako tuota valintaa järki, tunteet vai jokin muu syy? Entä mitä tapahtuu, jos valinnat ovat ristiriidassa läheisten tekemien ratkaisujen sekä heidän näkemystensä kanssa? Muun… Continue Reading →
14.12.2014 LIISAMARI SEPPÄLÄ Juan Rulfon Pedro Páramo on romaani, joka loppujen lopuksi pitää lukea hitaasti ja moneen kertaan. Ensimmäisen kerran luin meksikolaisen klassikon nopeasti päästäkseni tunnelmaan sisälle. Toisella lukukerralla ryhdyin kynän ja paperin kanssa kirjaamaan ylös henkilöitä ja paikkoja sekä… Continue Reading →
Paranoian järkevä ydin VESA RANTAMA 10.12.2014. Teoksessaan Ilmasota ja kirjallisuus (1999, suom. 2014) W.G. Sebald kirjoittaa Saksan kaupunkien toisen maailmansodan ilmapommituksissa kohtaamista ennen näkemättömistä tuhoista. Esseen kantava havainto on, että saksalaisessa sodanjälkeisessä kirjallisuudessa käsiteltiin noita rauniokasoiksi muuttuneita keskuksia ja niissä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 7.12.2014 ”Todellinen herrasmies: Atlas on olevinaan ohikulkija joka vain sattumalta nojautuu taivaankantta vasten, jotta ei levittäisi apeaa tunnelmaa.” Horace Engdahl vaikuttaa tällaiselta, kirjoittaen rentoja mutta ajatukseltaan osuvia mini-esseitä, pudotellen väliin kärkeviä mutta tarkennusta kaipaavia aforismeja. Engdahl ei tosiaan… Continue Reading →
Kansansivistäjistä velkaorjiksi RIITTA VAISMAA 3.12.2014 Muistan merkittävinä lukukokemuksina sekä Syyskuun 25. päivän aukion vuodelta 1977 että teoksen Romaani 1987 vuodelta 1989. Kun 25 vuoteen en ole norjalaisesta Dag Solstadista (s. 1941) kuullut, olin jo kirjailijan lähes unohtanut. Niinpä olikin kiintoisaa… Continue Reading →
Kalvas hehku MIRKA KORHOLA (28.11.2014) Vladimir Nabokovin Kalvas hehku (alk. Pale Fire 1962) on mitä täydellisin teos. Täydellinen se on siksi, että se puhuttelee samanaikaisesti niin aisteja, tunnetta kuin älyäkin, samanaikaisesti nauraen niille kaikille. Teosta on luonnehdittu jännityskirjallisuuden parodiaksi eli… Continue Reading →
Murakamin viihdelukemisto VESA LAHTI 26.11.2014 ”Tsukurun oli toisinaan vaikea ymmärtää, miksi hänet oli otettu mukaan joukkoon. Oliko hän aivan oikeasti tarpeellinen muille? Eikö pikemminkin muilla neljällä olisi ollut hauskempaa ja rennompaa ilman häntä? Eivätkä he vain olleet huomanneet sitä? Vai… Continue Reading →
Leivän kulttuurihistoriaa MARJATTA RIPSALUOMA (23.11.2014) Ei ole huono asia, että kirja välttelee genre-luokitusta. Kirja on kirja ja tarkoitettu luettavaksi. Tässä tapauksessa siitä on kyllä myös opiksi, siinä on sen verran tietoa, etenkin kulttuurihistoriaa takanaan. Kirjan nimi on Meidän leipämme, niin… Continue Reading →