Page 84 of 108
Miltonlaista tragediaa vai historian dramatisointia? JANI VANHALA Johdatus metafysiikkaan on mielenkiintoinen risteyskohta Heideggerin ajattelun kehityksessä. Se kuuluu olemuksellisesti yhteen kahden Heideggerin samoihin aikoihin (1935-1936) työstämän, estetiikan olemusta eri kanteilta pohtivan luentosarjan, Taideteoksen alkuperän (Der Ursprung des Kunstwerkes) ja Tahto valtaan… Continue Reading →
” Taivas tietää, mitkä tunteet, puolittain surumieliset, puolittain hilpeät, liikuttavat meitä tällä hetkellä, jolloin sielumme kahden iloisen ilmalaivan lailla kohoavat yli maailman. Päivätty Potsdamin Stimmingsissä – kuolemani aamuna. Heinrich von Kleist.” 21.11.1811 Kleist, tuo saksalaisista romantikoista aggressiivisin, löysi viimein… Continue Reading →
Matkakuvaus Viron matkasta Eurooppaan ANNIINA LJOKKOI Ymmärrän hyvin suomalaista lukijaa, jos hän on vilkaissut tämän kirjan takakantta vaikkapa Helsingin kirjamessuilla ja miettinyt, miksi hänen pitäisi kiinnostua jonkun virolaisen kirjoittamasta Rooman kuvauksesta. Varsinkin, jos hän ei tunne Viivi Luik –nimistä kirjailijaa… Continue Reading →
Nykyisin vain silmät voivat huutaa. -Toivo ja vastarinta positiivisena nihilisminä JANI VANHALA Hypnoksen muistikirja on teos, jossa väreilee sodan pirstaloiva läsnäolo. Tästä syystä sitä ei kannata lähestyä kirjana, kerronnan muotona, tai ylipäätään kulttuurituotteena, jonka avulla kirjailija yrittää välittää näkemyksiään tai… Continue Reading →
Blood Meridian or the Evening Redness in the West (1985) on Cormac McCarthyn, toistaiseksi suomentamaton, mutta jo klassikon asemaan noussut romaani, jota Vesa Rantama on tutkinut. Cormac McCarthyn Tie on saanut innostuneen vastaanoton Suomessa, Tiessä elettiin maailmantuhon jälkeistä aikaa: luonto… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI W.G. Sebald on peripateettinen kirjailija. Kyse ei ole pateettisuudesta vaan kuljeskelusta ja ajatusten kehittelystä kuljeskeltaessa. Platon oli peripateetikko, hän opetti kävellessään. Sebald kirjoitti liikkuessaan. Hänen valtavaan maineeseen nousseet melankoliset teoksensa: Austerlitz, Saturnuksen renkaat, ja nyt suomennettu esikoisteos Huimaus… Continue Reading →
MARKKU NIVALAINEN Akoluutti on useissa kristinuskon suuntauksissa käytetty nimitys seremoniallisissa tehtävissä toimivista avustajista. Lähin suomenkielinen vastine termille on alttaripalvelija. Alttaripalvelijoiden tehtävät ja asema kirkollisessa hierarkiassa vaihtelevat uskontokunnittain. Rainer J. Hanshen esikoisromaanin arvoituksellinen nimi viittaa monimutkaiseen valtasuhteiden kudelmaan, jonka vaikutuspiirissä pyristelevät… Continue Reading →
Hämmentävä kehityskertomus RIITTA VAISMAA Pois rumat sanat, rujot kohtaukset ja postmodernit palapelit. Colm Tóibínin (s. 1955) romaanissa Brooklyn (alkuteos 2009) soljuu vähäeleinen ja silti herkkävireinen perusproosa jos ei vanhanaikaisena niin ainakin epämuodikkaana. Kaijamari Sivillin suomennos on erinomaisen linjakas ja onnistunut…. Continue Reading →
Muotokuva nimeltä Peter Harris. LIISA RINNE Elämän häiriötila. Siihen voi tiivistää Michael Cunninghamin romaanin Illan tullen. Peter Harris on keski-ikäinen mies, taidekauppias, jonka takapuoli jo aavistuksen lerpsottaa. Päällisin puolin kaikki on hyvin. On vaimo, työ ja menestystäkin. Sitten tasapaino heilahtaa… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Richard Powers on kirjailija, joka on kiinnostunut kovien ihmistieteiden uskomattomista savutuksista ja käsittelee niitä romaaneissaan. Suopeus ottaa aiheekseen onnellisuusgeenin. Thassa, nuori algerialaisnainen, on perinyt onnellisuuden geeneissään. Hän on luonteeltaan siis valoisa ja onnellinen. Erittäin traagisesta siirtolaistaustastaan huolimatta hän… Continue Reading →