Tag .
Merkintöjä Austenin lukemisesta 2 JOONAS SÄNTTI Kansien kertomaa Olen aiemmin käyttänyt Ylpeyttä ja ennakkoluuloa oheismateriaalina, jonkinlaisena teorian testitapauksena, kirjallisuustieteen perusteiden opetuksessa. Opiskelijoiden esseitä ja jonkin verran myös kirjaan liittyviä blogikirjoituksia lukiessani olen päätynyt seuraavaan: yleisen käsityksen mukaan Austenia lukevat lähinnä… Continue Reading →
Merkintöjä Austenin lukemisesta, osa 1 JOONAS SÄNTTI Jane Austenin tunnetuimman romaanin julkaisusta tuli viime vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Loppuvuodesta ilmestyi sopivasti lomakauden luettavaksi Kersti Juvan uusi suomennos Ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Yritin muistella, oliko edellisessä Sirkka-Liisa Norko-Turjan suomennoksessa suuria puutteita? Muistan,… Continue Reading →
Joonas Säntti LUKEMINEN TEKEE SINUT HULLUKSI Charlotte Perkins Gilmanin kuuluisassa novellissa ”Keltainen seinäpaperi” (1892, julkaistu kokoelmassa Keltainen seinäpaperi ja muita kirjoituksia, suom. Ville-Juhani Sutinen, 2010) kertoja on kotitaloonsa suljettu nuorehko nainen, jota lääkäri-aviomies ja tämän sisar valvovat. Hän kärsii mielenterveysongelmista,… Continue Reading →
A Pendragon Legenda, 1934. Suom. Juhani Huotari Atena, 2008 Joonas Säntti Unkarilaisen maailmanmatkaajan Antal Szerbin fantasiaromaani Pendragonin legenda (1934) on tyylin mestarinäyte. Ensimmäisessä persoonassa kerrotun romaanin päähenkilö on Englannissa asuva unkarilainen emigrantti Janos Batky. Batky esittelee itsensä innokkaaksi anglofiiliksi, mutta… Continue Reading →
The Narrative of Arthur Gordon Pym of Nantucket, 1838). suom.Jaana Kapari-Jatta, Teos, 2008. Tzvetan Todorov: Genres in Discourse (les genres du discours, 1978) 1990. Joonas Säntti Kirjoituksessaan The Limits of Edgar Poe Tzvetan Todorov määrittelee Edgar Allan Poen rajojen kirjailijaksi…. Continue Reading →
Joonas Säntti: Jeanette Winterson Ei appelsiini ole ainoa hedelmä, Bazar 2007, suom. Raija Mattila Englantilaisesta Jeanette Wintersonista on kahden vuosikymmenen aikana tullut eräs kansainvälisesti tunnetuimmista nykykirjailijoista. Wintersonin teksteille on ominaista kulttuuristen tarinoiden ja myyttien uudelleenkirjoittaminen ovelan feminiinisestä/feministisestä vinkkelistä, jossa korostuvat… Continue Reading →
JOONAS SÄNTTI Kirjailija kuuntelee Peter Hoegin Hiljainen tyttö (2006, suom. 2007) on vaikea lukukokemus. Sen juoni ja rakenne ovat monimutkaisia: romaani sisältää salapoliisimysteerin aineksia, kertojahahmon ajallisesti hyppivän kehitystarinan, paljon semiuskonnollista mystiikkaa ja lukuisia sivuhenkilöitä. Samalla se esittää dystopistisen kuvauksen tulevaisuuden… Continue Reading →