Tag .

Eowyn Ivey: Lumilapsi

Fantasiaa Alaskasta MARJATTA RIPSALUOMA Tarina on varmasti tuttu useimmille Pohjolassa eläville. Tehdään lumesta lapsi joka sitten herää eloon. Sama legenda on Raamatun alussa: Jumala muovailee savesta ihmisen ja puhaltaa siihen sitten hengen. Vain tekotarpeet ovat eri ainesta. Pohjoisessa on aina… Continue Reading →

Hans Magnus Enzensberger: Älykkyyden sokkeloissa & Kauhunkylväjät

Aihetta ajatteluun MARJATTA RIPSALUOMA Suvussa oli epilepsiaa. Äiti oli ollut jostain syystä pienenä Arvo Ylpön potilas. En tiedä siitä mitään muuta kuin sen, että pienen tytön pää piti ajaa kesällä kaljuksi, että hän saisi enemmän aurinkoa. Ehkä on ollut kyse… Continue Reading →

Hans Fallada: Vielä kerran Berliinissä

Marjatta Ripsaluoma VIELÄ KERRAN  Tiedot Hans Falladasta ovat hämmentäviä. Ne ovat onneksi vasta kirjan lopussa, joten kirja kannattaa lukea siinä järjestyksessä kuin sen Gummerus on painanut. Kirjan alussa on kirjailijan lyhyt selitys kirjasta: se ei ole omaelämänkerrallinen. Sitä ei ehkä… Continue Reading →

Italo Svevo: Tupakanpolton nautinnosta ja paheesta

Marjatta Ripsaluoma ADDIKTIOIDEN PYSYVYYDESTÄ Italo Svevo on kirjailijanimi. Hänen ristimänimensä (kasteen tapahtumisesta en tiedä, uskontoa Svevo ei juuri mainitse) oli Aron Hector Schmitz. Isä oli saksanjuutalainen ja äiti italianjuutalainen, joten poika sai syntymässään kaksi kieltä, italian ja saksan. Paikka sattui… Continue Reading →

Auster, Coetzee: Tässä ja nyt

Marjatta Ripsaluoma KIRJAILIJAT TYÖSTÄÄN JA ELÄMÄSTÄÄN Kumpikin kirjailija puhuu kasvuvuosistaan kielen kautta. Onko olemassa leimallisesti erilaisia englannin kieliä ja mitä lapsuuden kieliympäristö on kummallekin merkinnyt? Ilmeisesti aika tavalla eri asioita. J.M.Coetzee aloittaa urheilun sankariluonteen miettimisellä koko urheilun merkityksen etsimisen. Tästä… Continue Reading →

Pola Oloixarac:Kesyttömät teoriat

Marjatta Ripsaluoma AIKA OUTOA Kirja vaikuttaa ensi syömällä oudolta sekametelikeitokselta, jossa on hurjia opiskelu-juhlia ja niin kuin aina, nuoret löytävät seksin, viinan ja huumeet ja kaikki niiden variaatiot aivan uutena juttuna. Sellaista ei maailmassa ole ennen ollut. Kaikki antakoot tämän… Continue Reading →

Linn Ullmann: Aarteemme kallis

Marjatta Ripsaluoma KLASSISTA MENOA Norjaksi kirjan nimi on Det Dyrebare, eli kallis, tärkeä. Kirjan luettuani rupesin miettimään mikä kirjassa voisi olla aarre, ja mieleen tuli vain vanhan virren ”aarteemme kallis”, joka jatkuu jotenkin niin että ”vuotemme virtana vierivi pois”. Oikeastaan… Continue Reading →

Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani

AMERIKKALAISTA LASTENKASVATUSTA Marjatta Ripsaluoma© Sain sähköpostia tukholmalaiselta ystävältäni. Hän oli lukenut lehdestä, että Joyce Carol Oates on varteenotettava Nobel-kandidaatti, paitsi noin yleensä kovin paksuja kirjoja ei pitäisi palkita. Olen ollut huomaavinani että kirjat alkoivat tukevoitua sen jälkeen, kun kirjailijat ottivat… Continue Reading →

Volkov: Pietari, eurooppalainen kulttuurikaupunki

Marjatta Ripsaluoma© POIKKEUKSELLISIA LAHJAKKUUKSIA, POIKKEAVA HISTORIA Tuli tartutuksi aikamoiseen järkäleeseen. Kirja ei ole vaikea, sisällys on kulttuurihistoriaa, josta kuka tahansa kirjallisuudesta, teatterista, musiikista, kuvataiteesta jne. tietävä Pietaristakin jotain jo valmiiksi tietää, vaikka lukija ei venäjää osaisikaan. Suomalaiselle lukijalle kirja on… Continue Reading →

Goce Smilevski: Keskustelu Spinozan kanssa.

Hyvä S., ihmettelen!  MARJATTA RIPSALUOMA Makedonialaisen kirjailijan Goce Smilevskin kirja Keskustelu Spinozan kanssa on aluksi hyvin hämmentävä kokemus. Smilevski vyöryttää esiin filosofin, hänen jumalansa, masturbaation, juutalaisuuden, panteismin ja rakkauden miltei heti. Jätin kirjan lepäämään vähäksi aikaa. Oli koottava ajatuksia ja… Continue Reading →

« Older posts Newer posts »

© 2026 — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenUp ↑