Author admin
LIISAMARI SEPPÄLÄ Anne Tyler kuvaa romaanissaan Palmikko (suom. Markku Päkkilä), kuinka ydinperheestä ajan kanssa muodostuu suku. Perheeseen kuuluvat äiti Mercy, isä Robin sekä lapset Lily, Alice ja David. Kesällä 1959 Garretit lomailevat Deep Creek Lakessa. Rantahiekka oli tavallisesti liian irtonaista… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Voiko teoreettisesta fysiikasta kirjoittaa romaanin? Kertoessaan kuinka klassisen fysiikan rajat murtuvat, Labatut tuo mukaan kuumesairaiden visioita. Houreita ja algebraa ei siis käsitellä erillisinä. Niinpä Maailman kauhea vihreys on hämmästyttävä teos suhteellisuusteoriasta ja kvanttifysiikasta osana kuumesairaita aivoja ja 1900… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Kuinka kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi turvattomasta lapsuudesta huolimatta? Alex Schulmanin romaaneja lukevalle vastaus on selvä: se on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ahdistus ja ongelmat seuraavat mukana sukupolvien yli. Lapset kantavat mukanaan vanhemmiltaan perimänsä raskaan taakan. Lapset välittävät vuorostaan myrkyn… Continue Reading →
Mielen ja ajan hauraudesta – SARA SAVOLAINEN ”Aivan kuin hän olisi tuntenut itsensä vähän selkeämmäksi, jos hän piti silmällä poikaa. Joka tapauksessa tuntui hyvältä, että hänellä oli jotakin, mitä pitää silmällä. Jotakin, mistä pitää kiinni. Ja jotakin, minkä vuoksi nousta…. Continue Reading →
Päättymisen keveys – RIITTA VAISMAA Yksityiskohdat on ruotsalaisen Ia Genbergin neljäs teos, kolmas romaani ja ensimmäinen suomennetttu. Yksityiskohtien romaanimuotoa on haastettu. Teoksen neljä jaksoa voi hyvin lukea temaattisen kokonaisuuden muodostavana novelli- tai esseekokoelmana. August-palkinnon se kuitenkin voitti Ruotsin viime vuoden… Continue Reading →
Kevyttä ja painavaa – RIITTA VAISMAA Elina Warstan kansikuva saa ajattelemaan, että kanadalaisen Miriam Toewsin toinen suomennettu romaani Pidä puolesi, Swiv olisi lastenkirja. Vaikka päähenkilö ja minäkertoja on yhdeksänvuotias reipas, tomera ja nokkela tyttö, ensin mieleen tulleen luokittelun saa unohtaa…. Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI ”Aina välillä teen jonkin todellisen tai kuvitteellisen rikkomuksen, jonka seurauksena äitini ja isäni lakkaavat puhumasta minulle. Mykkäkoululle on englannin kielessä erikoinen ilmaisu: sanotaan että joku passitetaan Coventryyn”. (Cusk,26) Coventry on pikkukaupunki, jonka kaunis kirkko tuhoutui pommituksissa 1940. Kyseessä… Continue Reading →
Dystopia ja satu- RIITTA VAISMAA Celeste Ngin kolmas suomennettu romaani Kadonneet sydämemme on moninainen teos. Se on pelottavan ajankohtainen dystopia siitä, mihin Amerikka ensin -politiikka voisi pahimmillaan johtaa. Toisaalta se on kuin satu. Romaani on myös ylistys runoudelle ja kirjastonhoitajille,… Continue Reading →
Kertauksesta oppii – PIRJO KANTOJÄRVI En pystynyt tunnistamaan piinaavien unieni lähdettä – kykenin vain arvailemaan, että vietettyäni pitkiä tunteja hyttini vankina seuranani vain kirjoja, lääkkeitä ja leikkausvälineitä, mieleni oli alkanut sairaalloisella tavalla kiinnittyä siihen ohueen kalvoon, joka erottaa elävät kuolleista…. Continue Reading →
Mytologioiden pyörteissä – SARA SAVOLAINEN Tuntemani vieraat on kääntäjä ja kirjailija Claudia Durastantin neljäs romaani, joka on voittanut kaksi merkittävää italialaista kirjallisuuspalkintoa. Omaelämäkerrallisia piirteitä omaavassa kirjassa Durastanti rakentaa omaa mytologiaansa kuurojen vanhempien kuulevana lapsena. Kuten mytologioissa, tarinoilla on eri versioita:… Continue Reading →