Author admin
14.12.2014 LIISAMARI SEPPÄLÄ Juan Rulfon Pedro Páramo on romaani, joka loppujen lopuksi pitää lukea hitaasti ja moneen kertaan. Ensimmäisen kerran luin meksikolaisen klassikon nopeasti päästäkseni tunnelmaan sisälle. Toisella lukukerralla ryhdyin kynän ja paperin kanssa kirjaamaan ylös henkilöitä ja paikkoja sekä… Continue Reading →
Paranoian järkevä ydin VESA RANTAMA 10.12.2014. Teoksessaan Ilmasota ja kirjallisuus (1999, suom. 2014) W.G. Sebald kirjoittaa Saksan kaupunkien toisen maailmansodan ilmapommituksissa kohtaamista ennen näkemättömistä tuhoista. Esseen kantava havainto on, että saksalaisessa sodanjälkeisessä kirjallisuudessa käsiteltiin noita rauniokasoiksi muuttuneita keskuksia ja niissä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 7.12.2014 ”Todellinen herrasmies: Atlas on olevinaan ohikulkija joka vain sattumalta nojautuu taivaankantta vasten, jotta ei levittäisi apeaa tunnelmaa.” Horace Engdahl vaikuttaa tällaiselta, kirjoittaen rentoja mutta ajatukseltaan osuvia mini-esseitä, pudotellen väliin kärkeviä mutta tarkennusta kaipaavia aforismeja. Engdahl ei tosiaan… Continue Reading →
Kansansivistäjistä velkaorjiksi RIITTA VAISMAA 3.12.2014 Muistan merkittävinä lukukokemuksina sekä Syyskuun 25. päivän aukion vuodelta 1977 että teoksen Romaani 1987 vuodelta 1989. Kun 25 vuoteen en ole norjalaisesta Dag Solstadista (s. 1941) kuullut, olin jo kirjailijan lähes unohtanut. Niinpä olikin kiintoisaa… Continue Reading →
Kalvas hehku MIRKA KORHOLA (28.11.2014) Vladimir Nabokovin Kalvas hehku (alk. Pale Fire 1962) on mitä täydellisin teos. Täydellinen se on siksi, että se puhuttelee samanaikaisesti niin aisteja, tunnetta kuin älyäkin, samanaikaisesti nauraen niille kaikille. Teosta on luonnehdittu jännityskirjallisuuden parodiaksi eli… Continue Reading →
Murakamin viihdelukemisto VESA LAHTI 26.11.2014 ”Tsukurun oli toisinaan vaikea ymmärtää, miksi hänet oli otettu mukaan joukkoon. Oliko hän aivan oikeasti tarpeellinen muille? Eikö pikemminkin muilla neljällä olisi ollut hauskempaa ja rennompaa ilman häntä? Eivätkä he vain olleet huomanneet sitä? Vai… Continue Reading →
Leivän kulttuurihistoriaa MARJATTA RIPSALUOMA (23.11.2014) Ei ole huono asia, että kirja välttelee genre-luokitusta. Kirja on kirja ja tarkoitettu luettavaksi. Tässä tapauksessa siitä on kyllä myös opiksi, siinä on sen verran tietoa, etenkin kulttuurihistoriaa takanaan. Kirjan nimi on Meidän leipämme, niin… Continue Reading →
Kyseen alla JUHA-PEKKA KILPIÖ (13.11.2014) Auringonlaskun roinaa, ensimmäinen suomennos Ron Sillimanin tuotannosta, julkaistiin parahiksi juhlistamaan tekijän elokuista Suomen-vierailua Runokuussa Helsingin juhlaviikkojen yhteydessä. Tietenkin oli jo korkea aika, mutta on paristakin syystä osuvaa, että käännös ilmestyy vasta nyt. Vaikka alkuteos Sunset… Continue Reading →
Absurdi runsaudensarvi RIITTA VAISMAA (29.10.2014) Vuoden 2019 nobelisti Mo Yan on ensimmäinen Kiinan kansantasavallasta palkinnon saanut kirjailija. Vuonna 2000 palkittu Gao Xingjian oli palkinnon saadessaan Ranskan kansalainen. Mo Yan on taiteilijanimi, joka merkitsee suomeksi ”älä puhu”. Kirjailijan oikea nimi on… Continue Reading →
Ankara sotaromaani RIITTA VAISMAA (20.1o.2014) Sokean miehen puutarha on valitettavan ajankohtainen. Afganistanin sota jatkuu, eikä loppua näy. Väkivallan kierre ulottuu myös naapurimaahan Pakistaniin. Nadeem Aslam nostaa esiin sodan mielettömyyden ja sattumanvaraisuuden sekä erityisesti uskonnon, islamin, osuuden niin sodassa kuin muussakin… Continue Reading →