Tarumainen kasvi, alruuna, mandrage, mandragora on maaginen ja kirjallisessa perinteessä usein mainittu kasvi. Harry Potterista monet muistavat kasvin, onka kiljuu kuin vauva kun sen kiskaisee maasta. Ja ihminen tulee hulluksi äänen kuullessaan. Jorge Luis Borges Kuvitteellisen olentojen kirjassa kertoo uskomuksesta,… Continue Reading →
Times Literary Supplementin kriitikot ovat listanneet vuoden 2009 parhaita kirjoja. Norjalaisen Jan Kjaerstadtin trilogian käännös oli kriitikko Ali Smithin mukaan vuoden tapaus. Teoksen ensimmäinen osa, Viettelijä ilmestyi WSOYlta 2008 mutta odotettua jatko-osaa ei tänä vuonna kuulunutkaan. Liekö syynä se, että… Continue Reading →
Kirjailijoiden työskentelytavat muuttuvat, kuten Wall Street Journalin jutusta ilmenee. Richard Powers kertoo kirjoittaneensa kolme viimeistä romaaniaan nousematta vuoteesta, puhumalla. Hän puhuu tietokoneen äänentunnistajaan, joka muuttaa puheen tekstiksi. Powers nimeää kaksi syytä tähän. Hänelle kerronta on puhetta joka lähtee äänen kautta…. Continue Reading →
Jouni Tossavainen on lukenut tarkasti ilmassa olevia muutoksen tuulia. Kaikki ulko-asu uudistuksethan ovat oikeastaan sisällön karsimista. Jouni Tossavainen on huomannut mitä Hesarissa on meneillään: ”Sen jälkeisten ulkoasu-uudistusten varjolla Hesarinkin kulttuurista on jumpattu tulosta toimituksen taistellessa teemasivujensa puolesta. Talon johdon kultturimyönteisyys… Continue Reading →
Penjami Lehto kiinnittää huomionsa Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirjassa merihevosiin. Hän kirjoittaa Jäljen äänessä: ”Kokoelmassa on paljon erikoisuuksia, mutta ehkä eniten minua viehättää omassa yksinkertaisuudessaan nerokas kuvittelun luomus, merihevonen”. Borges: Merihevosen ero muihin fantastisiin eläimiin nähden on siinä, että… Continue Reading →
Kirjailijamuotokuvat ovat pieniä, visuaalisia elämäkertoja. Ruotsalaisen Carl Köhlerin teos Margaret Durasista ilmestyi Open Letters -verkkolehden kannessa. Kuvassa Duras esitetään sekä nuorena että vanhana, taiteilija on käyttänyt ehkä tunnetuimpia Duras -valokuvia mitä on. Duras nuorena naisena, kuva on Rakastaja romaanin takaliepeestä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (18.11.2009) Olga Tokarczukin romaania on sanottu mystiseksi ja uskonnolliseksi teokseksi, käytännössä se liittyy siis puolalaisen katolisen taiteen traditioon. Luonto on yleensä varsin huonosti esillä katolisessa taiteessa, mutta tässä romaanissa se tulee vaikuttavasti esille. Pitkään ihmettelin miksi romaanin nimi… Continue Reading →
. . . Much Ado About Nothing, 1600 suom, Kersti Juva Risto Niemi-Pynttäri Shakespearen Paljon melua tyhjästä (1600) on saanut Kersti Juvan tekemänä uuden suomennoksen. Verbaalilla nokkeluulella on komediassa tärkeä osa, ja uusi suomennos tuo klassikkoon kaivattua rentoutta. Paljon melua… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (18.11.2009) “Sinulla ei varmaan ole aavistustakaan, miltä selkäsi näyttää kaikissa taivaan antimissa: auringonpaisteessa, kuutamolla. Minä lepään siinä. Käteni, silmäni, suuni. Kun näen sen ensi kertaa, sinä kohennat tulta palkeilla. Vedenvälke valuu selkäpiitäsi pitkin ja kauhistelen itseäni, kun haluan… Continue Reading →
. . . Suom. Heikki Salojärvi. (Basam Books, 2008) Jani Vanhala Denis Johnson vie lukijansa nykivän tyylinsä välitykselle suurkaupunkien teollisuusaluiden ruosteisilta lastauspihoilta Keskilännen valtateiden pölyisille pientareille ja sairaaloiden käytävien luonnottomaan valoon. Liikkumat ovat nopeita ja rytmihäiriöisiä noudattaen jonkinlaista old-school piripäille… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑