Miltonlaista tragediaa vai historian dramatisointia? JANI VANHALA Johdatus metafysiikkaan on mielenkiintoinen risteyskohta Heideggerin ajattelun kehityksessä. Se kuuluu olemuksellisesti yhteen kahden Heideggerin samoihin aikoihin (1935-1936) työstämän, estetiikan olemusta eri kanteilta pohtivan luentosarjan, Taideteoksen alkuperän (Der Ursprung des Kunstwerkes) ja Tahto valtaan… Continue Reading →
MARKKU NIVALAINEN Akoluutti on useissa kristinuskon suuntauksissa käytetty nimitys seremoniallisissa tehtävissä toimivista avustajista. Lähin suomenkielinen vastine termille on alttaripalvelija. Alttaripalvelijoiden tehtävät ja asema kirkollisessa hierarkiassa vaihtelevat uskontokunnittain. Rainer J. Hanshen esikoisromaanin arvoituksellinen nimi viittaa monimutkaiseen valtasuhteiden kudelmaan, jonka vaikutuspiirissä pyristelevät… Continue Reading →
Hämmentävä kehityskertomus RIITTA VAISMAA Pois rumat sanat, rujot kohtaukset ja postmodernit palapelit. Colm Tóibínin (s. 1955) romaanissa Brooklyn (alkuteos 2009) soljuu vähäeleinen ja silti herkkävireinen perusproosa jos ei vanhanaikaisena niin ainakin epämuodikkaana. Kaijamari Sivillin suomennos on erinomaisen linjakas ja onnistunut…. Continue Reading →
Muotokuva nimeltä Peter Harris. LIISA RINNE Elämän häiriötila. Siihen voi tiivistää Michael Cunninghamin romaanin Illan tullen. Peter Harris on keski-ikäinen mies, taidekauppias, jonka takapuoli jo aavistuksen lerpsottaa. Päällisin puolin kaikki on hyvin. On vaimo, työ ja menestystäkin. Sitten tasapaino heilahtaa… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Richard Powers on kirjailija, joka on kiinnostunut kovien ihmistieteiden uskomattomista savutuksista ja käsittelee niitä romaaneissaan. Suopeus ottaa aiheekseen onnellisuusgeenin. Thassa, nuori algerialaisnainen, on perinyt onnellisuuden geeneissään. Hän on luonteeltaan siis valoisa ja onnellinen. Erittäin traagisesta siirtolaistaustastaan huolimatta hän… Continue Reading →
Jani Vanhala: ERÄÄNLAINEN EPÄTIETEELLINEN NARAHDUS Harvemmin käy niin, että joutuu narisemaan kirjasta, jonka sisältö on täyttä timanttia. Eräänlaisen kiusauksen lukemisesta jää kuitenkin käteen lähinnä kysymys siitä, mihin tällaista fragmenttikokoelmaa oikein tarvitaan. Teoksen olemassaolon ongelma ilmenee jo sen esipuheesta, jossa Torsti… Continue Reading →
ANNA-LEENA TOIVANEN: Jos katsotaan suomennosten määrää ja sitä, että kirjailijan teoksista on saatavilla myös pokkariversiot, näyttää siltä, että Chimamanda Ngozi Adichiesta on Suomessakin hyvää vauhtia tulossa paradigmaattinen afrikkalainen naiskirjailija. Molemmat kirjailijan romaanit, Puolikas keltaista aurinkoa sekä Purppuranpunainen hibiskus on vastattain… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoma© TAVATTOMASTI TAVARAA Lasten seikkailukirja? Pojan kasvukertomus? Tarina siitä, miten kasvatus ei saa kulkea? Perhe on pahin/paras/yhdentekevä, viivaa yli tarpeeton! En osaa lukea tanskaa. Oppisin sen jos osaisin kunnolla ruotsia, mutta en osaa. Voin kyllä luottaa siihen että Pirkko… Continue Reading →
Laura Leiwo: GOLEM – HENKIIN HERÄNNYT ELOTON Gustav Meyrinkin Golem (1915) lupailee suomennoksen takakannen mukaan perinteistä kauhuromantiikkaa, mutta todellisuus on lähempänä modernia rikosromaania. Veren seisauttamisen sijaan keskitytään verenperinnön ongelmiin, ja tekojen taustalta löytyy yleensä koston motiivi, eivät selittämättömät ja satunnaiset… Continue Reading →
PALANEN IKUISUUTTA – RIITTA VAISMAA (30.5.2011) Jenny Erpenbeckin (s. 1967) kolmas ja toinen suomennettu romaani Kodin ikävä valottaa kiinnostavasti ja kiehtovasti Euroopan ja erityisesti Saksan lähihistoriaa kuvaamalla itäiseen Saksaan kuuluvan brandenburgilaisen talon ja sen asukkaiden vaiheita. Erepenbeckin esikoisromaani Vanhan lapsen… Continue Reading →
© 2025 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑