Category klassikko
Surumielinen mestariteos tuottaa iloa RIITTA VAISMAA 27.2.2015 Stonerin luettuaan voi vain olla hämmentyneenä hiljaa ja ihmetellä, mitä on tullut luetuksi. Stoner on romaani epäonnistumisesta mutta myös rakkaudesta ja intohimosta. Se on 50 vuotta ilmestymisensä ja yli 20 vuotta kirjoittajansa John… Continue Reading →
19.2.2015 RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Michel Montaignen Esseet I-III viimeinen osa on nyt julkaistu suomeksi, kolmannessa osassa lienevät esseistä ne kuuluisimmat Renja Salmisen upeasti kääntäminä. Pelkästään Montaigen lauseet ja ajatuksen kehittely on erityisen miellyttävää luettavaa, tunnustan uponneeni niiden pariin, vaikka olisi… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (8.2.2015) Orlando (1928) on hauskin teos, mitä Woolf on kirjoittanut. Hän paisuttelee ja parodioi siinä kirjallisia tyylejä eri aikakausilta, ja liittää ne 400 vuotta pitkään elämäkertaan Orlandosta. Mammuttimainen sankari, joskus Rolandiksikin suomennetun ritarin mukaan. Woolfin Orlando on kirjailijaksi… Continue Reading →
“Palaa kasvot tummuen, syliin oman äidin alla pommien” MARKKU NIVALAINEN 14.1.2015 W.G. Sebald (1944–2001) syntyi Saksassa ja kuoli Englannissa, jossa teki uran kirjailijana ja kirjallisuuden professorina. Sebald kirjoitti saksaksi ja hänet tunnetaan parhaiten vaikeasti luokiteltavista proosateoksistaan, jotka käsittelevät muistamista –… Continue Reading →
Liikaa ystävyyttä, rakkautta ja työtä. RISTO NIEMI-PYNTTÄRI essee 10.1.2015 Työstressi on Dostojevskin lyhyessä ”Heikko sydän” kertomuksessa sama kuin uuden vuoden lupaus. Kertomus alkaa uuden vuoden aattona, mutta enempää uuteen vuoteen ei viitata. Se on tarinan topos, yleinen kehys, jolla ei… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 2.1.2015 Pantagruelin neljäs kirja (1557) on löytöretkiromaani, se on Rabelais´n koominen kuvaus kuvitteellisten kansojen päähänpinttymistä eli moraaleista. Rakenteeltaan teoksessa on samanlaisia piirteitä kuin pari sataa vuotta myöhemmin Gulliverin retkissä (1736). Swiftin valistusromaanissa kohdattiin lilliputtien, jättiläisten ja viisaiden hevosten… Continue Reading →
Rakastaa rakastuen. LIISA RINNE 19.12.2014 Goliarda Sapienzan romaani Elämän ilo on intensiivinen kuvaus Modestasta, hänen kasvustaan pienestä tytöstä itsenäiseksi, ajattelevaksi naiseksi. Modesta syntyy tammikuun ensimmäisenä 1900 ja hänen elämänsä symboloi koko vuosisataa, sen kuohuntaa ja murroksia. Tarina sijoittuu Italiaan, tarkemmin… Continue Reading →
14.12.2014 LIISAMARI SEPPÄLÄ Juan Rulfon Pedro Páramo on romaani, joka loppujen lopuksi pitää lukea hitaasti ja moneen kertaan. Ensimmäisen kerran luin meksikolaisen klassikon nopeasti päästäkseni tunnelmaan sisälle. Toisella lukukerralla ryhdyin kynän ja paperin kanssa kirjaamaan ylös henkilöitä ja paikkoja sekä… Continue Reading →
Paranoian järkevä ydin VESA RANTAMA 10.12.2014. Teoksessaan Ilmasota ja kirjallisuus (1999, suom. 2014) W.G. Sebald kirjoittaa Saksan kaupunkien toisen maailmansodan ilmapommituksissa kohtaamista ennen näkemättömistä tuhoista. Esseen kantava havainto on, että saksalaisessa sodanjälkeisessä kirjallisuudessa käsiteltiin noita rauniokasoiksi muuttuneita keskuksia ja niissä… Continue Reading →
Kalvas hehku MIRKA KORHOLA (28.11.2014) Vladimir Nabokovin Kalvas hehku (alk. Pale Fire 1962) on mitä täydellisin teos. Täydellinen se on siksi, että se puhuttelee samanaikaisesti niin aisteja, tunnetta kuin älyäkin, samanaikaisesti nauraen niille kaikille. Teosta on luonnehdittu jännityskirjallisuuden parodiaksi eli… Continue Reading →