Analyyttinen irvileuka retuuttaa kansankotia – RIITTA VAISMAA (15.2.2018) Kirjailija Lena Andersson kirjoittaa uusimman teoksensa taustoista: ”Halusin kirjoittaa kirjan sellaisesta ihmisestä, jonka ansiosta kansankoti oli mahdollinen, ihmisestä, joka ruumiillisti kansakodin, uskoi siihen, otti siitä vastuuta ja puolusti sen suoraviivaisuutta ja yhdenmukaisuutta,… Continue Reading →
Villisti sykkivä lihas – RIITTA VAISMAA (25.11.2018) Kysymys on sydämestä ja sydämestä. Sydämestä, johon sijoitamme tunteet, sekä sydänlihaksesta. Kumpikin voi pettää. Aris Fioretos on antanut uusimmalle romaanilleen monitulkintaisen nimen. Nelly B:n sydämen suomennoksessa ei ole alkuteoksen nimen toista osaa Ett… Continue Reading →
Samoin ajattelevien ihmisten etsintää PIRJO KANTOJÄRVI 10.9.2018 Vuosi on yllättävän pitkä aika sekä yhden henkilön elämässä että maailman tapahtumissa. Vaikka ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, usein voi olla vaikeaa tietää, mitkä keinot olisivat toimivimpia. Samalla oman ryhmän löytäminenkin voi… Continue Reading →
Teksteissä elävät ihmiset – PIRJO KANTOJÄRVI (11.7.2018) ”Paketissa oli osoitekirja, jossa oli kiiltävät punaiset nahkakannet. Ne tuoksuivat väriaineen takia kirpeältä. ’Kerää siihen kaikki ystäväsi’, isä sanoi hymyillen, ’kaikki jotka tapaat elämäsi varrella. Kaikissa jännittävissä paikoissa joissa käyt. Niin ettet… Continue Reading →
Valintana yksinäisyys – RIITTA VAISMAA (8.7.2018) Nuori nainen muuttaa tuhat kilometriä pohjoiseen, Ruotsin Norrlannin sisämaahan lähelle napapiiriä. Hän oppii kaamoksen pimeyden sekä kevään ja kesän kirkkauden, ainaisen valon. Yllättäen naisen on helpompi kestää kaamos kuin aika ilman pimeyttä. Olen itse… Continue Reading →
Äitiä ei voi unohtaa – JOHANNA BERLIN (15.6.2018) Mitä sinä tarkoitat? Hän ei todellakaan juo liikaa. Hänellä ei ole alkoholiongelmaa. Amandan kysymys vaikutti hyökkäykseltä – minua kohtaan. Tämä salaisuushan on tärkeintä mitä minulla on. Se on osa identiteettiäni. Minä olen… Continue Reading →
Sieluani en myy – RIITTA VAISMAA (28.5.2018) Sara Stridsberg hämmästyttää jo romaaninsa nimellä. Unelmien tiedekunta on raju, rankka, räävitön ja oudolla tavalla herkkä, haavoittunut. Stridsbergin romaani voitti Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon vuonna 2007. Vasta tänä vuonna hurja teos on saatu suomeksi. Unelmien… Continue Reading →
Nukkemorsiamen synkän menneisyyden pitkät varjot RIITTA VAISMAA 28.4.2018 Olen lukenut hämmentävän romaanin. Ruotsalaisissa lehdissä toisten mielestä Anne Swärdin kolmas romaani Vera on loistava teos, jota ei missään nimessä saa ohittaa August-palkintoa jaettaessa. Toiset sanovat Veran olevan epäuskottava melodraama. Yllätyksekseni voin… Continue Reading →
Sukutilan tuuletus – RIITTA VAISMAA (16.11.2017) Trondheimin maaseudulla Pohjois-Norjassa Neshovin sukutila on ollut hylättynä kolme ja puoli vuotta. Vuonon rannalla tuuli on riepottanut tilaa ja kantanut mukanaan suolaista vettä. Kun tila taas alkaa elää, ikävissä oloissa perintöriitojen jälkeen matkoihinsa häipynyt… Continue Reading →
Muutokset, jotka valikoituivat kerrottaviksi – PIRJO KANTOJÄRVI (11.11.2017) Jan Guilloun Suuri vuosisata – sarjan kuudes romaani Made in America (Like 2017) sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan Ruotsissa. Lauritzenin veljeksistä jäljellä ovat enää Oscar ja Sverre. Lauritzin ja Oscarin lapset sekä… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑