Category Ruotsi
Kävelemisen ja kirjoittamisen lopettamisesta – RIIKKA SIMPURA (12.9.2017) Kustantajan kuvauksessa suomenruotsalaisen Ulrika Nielsenin Perikadon luonnehditaan olevan “dystooppinen runoteos, joka kuvailee tarkkanäköisesti tuhoa kohti kulkevaa maailmaa”. Perikadon dystopia on monella tapaa tuttu ja lähellä. Alkuteos Undergången julkaistiin 2015, ja sitä edelsi… Continue Reading →
NASTI RINGS (17.8.2017) Mattias Edvardssonin teos Melkein tosi tarina (suomentanut Tiina Ohinmaa) sukkuloi luovan kirjoittamisen ryhmässä taustanaan murhamysteeri. Tai oikeammin kyse on siitä, onko murhaa tapahtunut ensinkään ja kuka oikeastaan on syyllinen oletettuun rikokseen. Vetävässä, mysteerillään kiehtovassa, teoksessa sekä kirjailijoiden… Continue Reading →
Toiveiden hiljainen taakka PIRJO KANTOJÄRVI (12.8.2017) Linda Boström Knausgårdin romaani Tervetuloa Amerikkaan (2017, Like) on kuvaus siitä, miten vanhempien sekä kahden lapsen yhteiselo murenee ja he etääntyvät toisistaan. Yhden henkilön teot vaikuttavat koko muun perheen toimintakykyyn. Kun haastava tilanne lopulta… Continue Reading →
Kova kuori ja pehmeä sisus RIITTA VAISMAA (11.5.2017) Jo johdannossa Aris Fioretisin Mary-romaanin lukija saa tietää, että kirjalla ja sen päähenkilöllä ei ole onnellinen loppu. Päähenkilön uskomaton voima kantaa ja estää lukijaakaan vaipumasta toivottomuuteen, vaikka kohtalo on ankara. Päähenkilö, kutsuttakoon… Continue Reading →
Västerbottenin taltioijan luupissa omalaatuinen taiteilija RIITTA VAISMAA (25.1,2017) Torgny Lindgrenillä on tapana kirjoittaa pienistä oudoista asioista, jotka ovat kokijoilleen osa ihan tavallista arkipäivää. Lindgrenin omalaatuiset teokset kuvaavat västerbottenilaista elämän kulkua ja samalla tallentavat kauniin kaihoisasti Lindgrenin kotikulmien historiaa. Lindgrenin romaaneissa… Continue Reading →
Sota-ajan näkymättömät roolisuoritukset – PIRJO KANTOJÄRVI (30.12.2016) Kun maailmassa tapahtuu suuria muutoksia, voi olla haastavaa pysyä täysin puolueettomana. Esimerkiksi sotaan osallistumattomat valtiot voivat esiintyä julkisesti neutraaleina jonkin asian suhteen, vaikka ovatkin kaikessa hiljaisuudessaan edes vähän kallellaan jotakin konfliktin osapuolta kohti…. Continue Reading →
Viisaasti ja arvokkaasti lapsuudesta ja vanhuudesta RIITTA VAISMAA (19.12.2016) Ingmar Bergmanin Fårössa elettiin hyvin säntillisesti. Kaikki tapahtui tarkan aikataulun mukaisesti. Jokaisella tavaralla ja huonekalulla oli oma paikkansa. Järjestystä kunnioittivat sekä aikuiset että lapset. Jos lapset halusivat jutella isänsä tai isoisänsä… Continue Reading →
Toiston ja erotiikan taidonnäyte RIITTA VAISMAA 2.12.2016 Kaiken toistuvuus on niin temaattisesti kuin tyylillisestikin keskeistä Hannele Mikaela Taivassalon romaanissa In transit. Päähenkilöt Galadriel (usein G), G:n isotäti Vera (usein V) sekä G:n romaanin nykyajassa jo kuolemaa tekevä isoisä Sem ovat… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (5.9.2016) Tanskalainen Jens Andersen aloittaa pääsääntöisesti kronologisesti etenevän elämäkerran ASTRID LINDGREN Tämä päivä, yksi elämä kirjailijan nuoruudesta. Hän kertoo, kuinka Astrid kapinoi Vimmerbyssä leikkaamalla pitkät hiuksensa ja pukeutumalla miesten vaatteisiin. Aivan kuin luonnollisena jatkona pienellä paikkakunnalla kasvaneen teini-ikäisen… Continue Reading →
Surumielinen rakkaus RIITTA VAISMAA (8.7.2016) Sara Stridsbergin romaani Niin raskas on rakkaus on kerrassaan upea: herkkä, kaunis, valloittava, puistattava, vakuuttava, hauras, samaan aikaan maanläheinen ja kaikesta irrallaan. Tällaisia lukukokemuksia ei satu edes joka vuodelle. Romaanin suomenkielinen nimi askarruttaa. Beckomsberga. Ode… Continue Reading →