Toimistoapulainen ja finanssikapitalismi RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (12.11.2016) Työtön nuori mies Joseph Marti pääsee konttoristiksi insinööri-yrittäjän toimistoon sveitsiläisessä pikkukaupungissa 1904 tienoilla. Vieraantuneelle ja työttömälle nuorelle tarjoutui niin sanotusti mahdollisuus löytää paikkansa yhteiskunnassa – ja Joseph päättää tehdä kaikkensa uuden firmansa puolesta. Työn… Continue Reading →
Kotiinpaluu, minne? MARJATTA RIPSALUOMA (15.7.2016) Kirja kertoo monenlaisesta vieraantumisesta. Tottahan termi on sosiologiaa jo 1940-50-luvulta lähtien, joten kyllä vieraantumista voi kuvata. Siitä on olemassa niin paljon variaatioita kuin ylipäänsä voi inhimillisessä elämässä olla pysähtymisen ja liikkeellelähdön suhteen. Ihmistenvälisyys on ongelmallista niin… Continue Reading →
Eläinelegiasta RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (24.2.2016) Enkeleillä on voima ja valta Rilken klassisen runoelman alussa, nykyään kiinnostavampia ovat kuitenkin eläimet, joille tulee enemmän valtaa lopussa. Eläinten uskomaton valppaus kertoo Rilkelle, että ne ovat enemmän olemassa kuin me. Kaikin silmin katsoo luotu avoimeen…. Continue Reading →
Sebaldia lukiessa VESA LAHTI (6.2.2016) Viimeiseksi jääneessä The Guardianin Maya Jaggin haastattelussa joulukuussa 2001 haastattelija kysyy kirjailijalta muistin erityismerkityksestä kirjallisuudessa ja Max (Sebald) vastaa: “The moral backbone of literature is about that whole question of memory. To my mind it… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (13.12.2015) Vuosisadan matkustaja etenee hitaasti mutta keskustelee vilkkaasti ja 1800-luvun alun tapaan. Juoni nousee esille vasta, kun massiivinen teos on aika lopettaa. Ratkaisu vaikuttaa hyvältä, nautinnolliset keskustelut ovat luonteeltaan loputtomia, ne eivät päädy mihinkään, ne täytyy lopettaa väkivaltaisesti. … Continue Reading →
Nuket lievittävät sodan kauhuja RIITTA VAISMAA (7.11.2015) Jacobin takissa on hyvät ainekset. Eva Weaver on valinnut romaaniinsa kiinnostavat ja koskettavat teemat. Olisin suonut kirjailijan näkevän reilusti vaivaa ainesten tiivistämiseen ja valikoimiseen. Hän on käyttänyt yhteen teokseen kahden tai jopa kolmen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (29.10.2015) Intohimoisesta sienestäjästä on kertomus sienestäjän synnystä ja kehityksestä, suurista hetkistä ja narrimaisuudesta, sekä maahan tuijottelusta sienestäjän tautina. Kertomuksessa on kaksi merkittävää kantarelliesiintymää. Peter Handke tuo niiden myötä esiin haltioituneen sienestyskokemuksen: kun keltaista sientä löytyy silmänkantamattomiin, kun sieniesiintymä… Continue Reading →
Kirja kirjassa RIITTA VAISMAA (22.10.2015) Hollantilaisen Herman Kochin kolmas suomennettu romaani on saanut suomeksi nimekseen Naapuri. Alkuperäisteoksen nimi Geachte Heer M. viittaa teoksen toiseen päähenkilöön. Lieneekö syynä ollut saada yhden sanan nimi jatkoksi Kochin aiemmin suomeksi ilmestyneille teoksille Illallinen (2012)… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA (30.9.2015) ”Joka ei laske luikuria, ei osaa lentää.” Aluksi luin Katja Petrovskajan teosta Ehkä Esther alaotsikon mukaan esseemäisinä kertomuksina. Sittemmin sukusaaga alkoi muotoutua kokonaisuudeksi, ehkä romaaniksi, mihin kriitikot ja muut luokittelijat näyttävät päätyneen. Ehkä Esther koostuu kuudesta luvusta… Continue Reading →
“Palaa kasvot tummuen, syliin oman äidin alla pommien” MARKKU NIVALAINEN 14.1.2015 W.G. Sebald (1944–2001) syntyi Saksassa ja kuoli Englannissa, jossa teki uran kirjailijana ja kirjallisuuden professorina. Sebald kirjoitti saksaksi ja hänet tunnetaan parhaiten vaikeasti luokiteltavista proosateoksistaan, jotka käsittelevät muistamista –… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑