Page 100 of 108
Kirjailijoiden työskentelytavat muuttuvat, kuten Wall Street Journalin jutusta ilmenee. Richard Powers kertoo kirjoittaneensa kolme viimeistä romaaniaan nousematta vuoteesta, puhumalla. Hän puhuu tietokoneen äänentunnistajaan, joka muuttaa puheen tekstiksi. Powers nimeää kaksi syytä tähän. Hänelle kerronta on puhetta joka lähtee äänen kautta…. Continue Reading →
Jouni Tossavainen on lukenut tarkasti ilmassa olevia muutoksen tuulia. Kaikki ulko-asu uudistuksethan ovat oikeastaan sisällön karsimista. Jouni Tossavainen on huomannut mitä Hesarissa on meneillään: ”Sen jälkeisten ulkoasu-uudistusten varjolla Hesarinkin kulttuurista on jumpattu tulosta toimituksen taistellessa teemasivujensa puolesta. Talon johdon kultturimyönteisyys… Continue Reading →
Penjami Lehto kiinnittää huomionsa Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirjassa merihevosiin. Hän kirjoittaa Jäljen äänessä: ”Kokoelmassa on paljon erikoisuuksia, mutta ehkä eniten minua viehättää omassa yksinkertaisuudessaan nerokas kuvittelun luomus, merihevonen”. Borges: Merihevosen ero muihin fantastisiin eläimiin nähden on siinä, että… Continue Reading →
Kirjailijamuotokuvat ovat pieniä, visuaalisia elämäkertoja. Ruotsalaisen Carl Köhlerin teos Margaret Durasista ilmestyi Open Letters -verkkolehden kannessa. Kuvassa Duras esitetään sekä nuorena että vanhana, taiteilija on käyttänyt ehkä tunnetuimpia Duras -valokuvia mitä on. Duras nuorena naisena, kuva on Rakastaja romaanin takaliepeestä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (18.11.2009) Olga Tokarczukin romaania on sanottu mystiseksi ja uskonnolliseksi teokseksi, käytännössä se liittyy siis puolalaisen katolisen taiteen traditioon. Luonto on yleensä varsin huonosti esillä katolisessa taiteessa, mutta tässä romaanissa se tulee vaikuttavasti esille. Pitkään ihmettelin miksi romaanin nimi… Continue Reading →
. . . Much Ado About Nothing, 1600 suom, Kersti Juva Risto Niemi-Pynttäri Shakespearen Paljon melua tyhjästä (1600) on saanut Kersti Juvan tekemänä uuden suomennoksen. Verbaalilla nokkeluulella on komediassa tärkeä osa, ja uusi suomennos tuo klassikkoon kaivattua rentoutta. Paljon melua… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (18.11.2009) “Sinulla ei varmaan ole aavistustakaan, miltä selkäsi näyttää kaikissa taivaan antimissa: auringonpaisteessa, kuutamolla. Minä lepään siinä. Käteni, silmäni, suuni. Kun näen sen ensi kertaa, sinä kohennat tulta palkeilla. Vedenvälke valuu selkäpiitäsi pitkin ja kauhistelen itseäni, kun haluan… Continue Reading →
. . . Suom. Heikki Salojärvi. (Basam Books, 2008) Jani Vanhala Denis Johnson vie lukijansa nykivän tyylinsä välitykselle suurkaupunkien teollisuusaluiden ruosteisilta lastauspihoilta Keskilännen valtateiden pölyisille pientareille ja sairaaloiden käytävien luonnottomaan valoon. Liikkumat ovat nopeita ja rytmihäiriöisiä noudattaen jonkinlaista old-school piripäille… Continue Reading →
. . . suom. Riina Vuokko, Otava 2009 Aleksis Salusjärvi Vuoden 2000 nobelistin Gao Xing Jianin novellit kehivät henkilöhahmojensa maailmaa kasaan vuosien takaa. Jotain on tapahtunut kauan sitten, jokin suuri muutos, joka on vienyt mennessään kymmeniä vuosia. Tarinoiden hahmot kohtaavat… Continue Reading →
. . . Fem knivar hade Andrej Krapl, 2007 Suom.Tarja Teva. Teos 2009 Maaria Pääjärvi Taivassalon komeasta romaanista Viisi veistä Andrei Kraplilla ei tahdo millään päästä perille. Fantasia ja tosi on katsottava yhdeksi näkymäksi, joka rytmittyy kohtauksiin, lähtöihin ja paluisiin…. Continue Reading →