LIISAMARI SEPPÄLÄ (18.9.2020) Apinan vuodessa Patti Smith (s. 1946) kuvaa sen vuoden elämästään, jolloin hän täyttää seitsemänkymmentä vuotta. Kyse on siis väistämättä myös vanhenemisesta. Vaikka oma terveys onkin vielä hyvä, niin läheisiä ystäviä ja kollegoita sairastuu vakavasti ja kuolee. Sam… Continue Reading →
LIISA RINNE (15.9.2020) Road trip äänimaisemaan. Miltä kuulostavat autioituneet kaupungit, aavikko tai jylhät vuorimaisemat? Meksikolaisen Valeria Luisellin romaanin Kadonneiden lasten arkisto alkuasetelma on kiehtova. Ääniä työkseen keräävä pariskunta lähtee lapsineen yhteiselle automatkalle halki Yhdysvaltojen. Äänien kerääminen ja sitä kautta maailman… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (13.9.2020) Venäläisen Jelena Tšižovan romaani Muistista piirretty kaupunki käsittelee Pietaria, tai tarkemmin sanottuna Sankt-Peterburgia, Petrogradia, mutta eniten kuitenkin Leningradia. Romaanissa kuvataan neljän sukupolven naisten rakkautta samaan kaupunkiin. Kyse on perheestä ja suvusta, sodasta ja rauhasta, kaupungista ja joskus… Continue Reading →
Peter melankolisena – RIITTA VAISMAA (6.9.2020) Peter Sandströmin romaanien päähenkilö, kirjailija Peter S., on vanhentunut, samoin hänen elämänsä naiset, vaimo, äiti ja sisar. Sandströmin uusin romaani Rakkaus on kesy eläin ottaa raaminsa kirjailijan omasta elämästä, mutta taitava kirjailija hämmentelee autofiktiota… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (5.9.2020) Kuka on Judith Schalansky? Se, että Kaukaisten saarten atlas (2009) palkittiin Saksassa vuoden kauneimpana kirjana ei ollut sattuma. Schalansky tekee kirjaesineitä. Hän on sekä runoililija, kustannustoimittaja että kirjojen suunnittelija. Berliiniläinen kustantaja Mathes&Seitz palkkasi vuonna 2013 Schalanskyn Naturkunde… Continue Reading →
Saaret, joilla voi vierailla lukemalla – SAARA LAAKSO (4.9.2020) Harvemmin runoteos on painava ja pitkäselkäinen, sellainen kuin Judith Schalanskyn Kaukaisten saarten atlas. Kartastoon viittaava ulkoasu ja nimi eivät ainoastaan vastaa sisältöä, vaan ovat sitä. Kyseessä on uteliaisuutta ruokkiva, runollinen maantiedon… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (17.8.2020) Englantilaisen George Eliotin (oik. Mary Ann Evans 1819 – 1880) klassikko Daniel Deronda (1876) on psykologinen romaani. Siinä keskitytään henkilöiden ja heidän välistensä suhteiden ja tapahtumien kuvaamiseen. Seuraavassa joitain huomioitani tästä merkittävästä teoksesta. Toivon voivani houkutella nykylukijan… Continue Reading →
EVELIINA TASKINEN (13.8.2020) Wole Soyinka (1934) on nigerialaisyntyinen kirjailija, joka tunnetaan niin yhtenä merkittävimpänä afrikkalaisena kirjailijana kuin myös vuoden 1986 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittajana teoksestaan Aké: The Years of Childhood (1981). Palkinnon saamisessa merkittävää oli varsinkin se, että Soyinka oli ensimmäinen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 10.8.2020 Mitä ajatella kasveista, mitä ne täällä oikein tekevät? Tällainen lapsen kysymys on ilmeisesti kysyttävä aina uudestaan. Filosofi Emanuele Coccian kysymys kasvien olemassaolosta on ilmastokriisin aikakauden tapa vastata. Coccian ajattelu oli minulle mullistavalla tavalla uutta, kun luin teosta… Continue Reading →
LIISA RINNE (29.7.2020) Orjuus tekee näkymättömäksi. Tuhansiksi käsipareiksi, jotka raatavat pelloilla, pesevät pyykit, korjaavat astiat – loputtomaksi työksi, jolla ei ole kasvoja ja joita kohdellaan vailla ihmisarvoa. Orjuuden historia on kipeä ja verinen haava, joka edelleen märkii Yhdysvalloissa. Tämän osoittaa… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑