Page 38 of 108
LIISA RINNE – 14.10.2020 Kuumuus kuivattaa maan ja imee elämän ihmisistä pikkukaupungissa. Yhdysvaltalaisen Elizabeth Stroutin romaanissa Pikkukaupungin tyttö on Amy ja Isabelle, äiti ja tytär – ja on kuuma kesä, jonka jälkeen mikään ei ole enää samalla tavalla. Kuusitoistavuotias Amy… Continue Reading →
Klassikot itävät rikkaassa maaperässä – SAARA LAAKSO (12.10.2020) ”Naisella on oltava rahaa ja oma huone jos hän aikoo kirjoittaa”. Niinhän se on. Virginia Woolfin Oma huone –teoksen legendaarinen väite on melkein liian helppo allekirjoittaa. Arvaan, että vuonna 2020 kirjoittavista suomalaisnaisista… Continue Reading →
Kauhujen sävyttämä kasvutarina – RIITTA VAISMAA (9.9.20.20) Holokaustia ja muutoinkin kansallissosialismin ja toisen maailmansodan aikaa on käsitelty viime aikoina varsin paljon saksalaisessa kaunokirjallisuudessa. Useimmiten katse on suuntautunut nykyajasta taaksepäin historiaan, ja päätelmät ovat sen mukaisia. Anette Hessin Tulkki on poikkeuksellinen… Continue Reading →
Kenen kertoma tarina on uskottavin? – PIRJO KANTOJÄRVI (4.10.2020) Jan Guilloun Toinen kuolemansynti (Like 2020) on Suuri vuosisata – sarjan yhdeksäs osa. Päähenkilönä on asianajajana toimiva Eric Letang, joka asuu poikansa Erkin kanssa Tukholmassa. Heidän sekä muutaman muun Lauritzenin suvun… Continue Reading →
Viha kulttuurissamme – MIRVA KARKINEN (25.9.2020) Édouard Louis kirjoittaa uusimmassa teoksessaan henkisestä, fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta. Ei enää Eddyn tekijän uusi romaani Väkivallan historia (Histoire de la violence, 2016) rakentuu jouluyön tapahtumien ympärille: ranskalainen Édouard tuo kotiinsa tuntemattoman miehen, Redan,… Continue Reading →
Iranin värikäs saaga – RIITTA VAISMAA (21.9.2020) Iranilaissyntyisen, nykyään Kanadassa asuvan Nazanine Hozarin (s. 1978) esikoisromaani Aria kuvaa kuohuvaa Irania, etenkin sen pääkaupunkia Teherania vuodesta 1953 vuoteen 1981. Kun tyttö, päähenkilö, syntyy 1953, eletään viimeiseksi jääneen shaahin vallan aikaa. Kun… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (18.9.2020) Apinan vuodessa Patti Smith (s. 1946) kuvaa sen vuoden elämästään, jolloin hän täyttää seitsemänkymmentä vuotta. Kyse on siis väistämättä myös vanhenemisesta. Vaikka oma terveys onkin vielä hyvä, niin läheisiä ystäviä ja kollegoita sairastuu vakavasti ja kuolee. Sam… Continue Reading →
LIISA RINNE (15.9.2020) Road trip äänimaisemaan. Miltä kuulostavat autioituneet kaupungit, aavikko tai jylhät vuorimaisemat? Meksikolaisen Valeria Luisellin romaanin Kadonneiden lasten arkisto alkuasetelma on kiehtova. Ääniä työkseen keräävä pariskunta lähtee lapsineen yhteiselle automatkalle halki Yhdysvaltojen. Äänien kerääminen ja sitä kautta maailman… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (13.9.2020) Venäläisen Jelena Tšižovan romaani Muistista piirretty kaupunki käsittelee Pietaria, tai tarkemmin sanottuna Sankt-Peterburgia, Petrogradia, mutta eniten kuitenkin Leningradia. Romaanissa kuvataan neljän sukupolven naisten rakkautta samaan kaupunkiin. Kyse on perheestä ja suvusta, sodasta ja rauhasta, kaupungista ja joskus… Continue Reading →
Peter melankolisena – RIITTA VAISMAA (6.9.2020) Peter Sandströmin romaanien päähenkilö, kirjailija Peter S., on vanhentunut, samoin hänen elämänsä naiset, vaimo, äiti ja sisar. Sandströmin uusin romaani Rakkaus on kesy eläin ottaa raaminsa kirjailijan omasta elämästä, mutta taitava kirjailija hämmentelee autofiktiota… Continue Reading →