Page 43 of 108
RIITTA VAISMAA (27.11.2019) Kertoja on murhattu. Kuollut kertoo tajunnanvirtana omasta paloittelumurhastaan, useaan kertaan ja yksityiskohtaisesti. Sara Stridsbergin Rakkauden Antarktis on pysäyttävä ja hurja, järkyttävä. Kielen taitaja kirjoittaa kauheista asioista runollisen kauniisti, samaan aikaan tiiviisti ja ilmavasti. Ei vain murhasta. Tuskin… Continue Reading →
LIISA RINNE (18.11.2019) Rachel Cuskin romaanissa Siirtymä nainen muuttaa kahden poikansa kanssa takaisin Lontooseen. Fay on eronnut keski-ikäinen kirjailija. Nämä määreet ovat olennainen osa Cuskin omaelämäkerrallisesta materiaalista ammentavaa teosta. Autofiktio on muodikas kaunokirjallisuuden laji. Omaelämäkerrallisuutta kiinnostavampaa on kuitenkin Cuskin kaunokirjallinen… Continue Reading →
Kunniamaininta: Arvokas pikkuruinen – RIITTA VAISMAA (11.11.2019) Paras vietnamilainen kahvi syntyy pavuista, jotka ovat kulkeneet sivettikissan ruoansulatuksen läpi. Kissan ulosteesta jo hieman pehmenneet pavut poimitaan yksittäin ja käsin. Jauhetut pavut suodatetaan hyvin hitaasti pisara kerrallaan. Kahvi juodaan kodensoidun maidon kanssa,… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (6.11.2019) Siri Hustvedt kutsuu romaaniaan ”taiteilijan omakuvaksi nuorena naisena”. Teoksen lähtökohta on se, että S.H. löytää vanhan päiväkirjansa vuodelta 1979. Siihen aikaan ystävät kutsuivat häntä Minnesotaksi, maalaistytöksi, joka oli tullut New Yorkiin kirjoittamaan romaania. Sijaistoiminnoksi romaanin laatimiselle nousee… Continue Reading →
Masentunut mies Mazdassa – RIITTA VAISMAA (3.11.2019) Per Petterson kirjoittaa taas yksinäisestä miehestä. Alakulo ja tumma huumori kulkevat rinnan, kun Arvid Jansen ajaa Mazdallaan ympäriinsä Oslossa ja ympäristössä ja yrittää saada selkoa itsestään ja ihmissuhteistaan. Lähimenneisyydessä on avioero, ero lapsista… Continue Reading →
Eräs matkakertomus – MARJATTA RIPSALUOMA (1.11.2019) ”Turmelluksen öinä tulivat unet, tiheät ja rajut, unet jotka lävistivät sielun ja ruumiin. Palata, syödä, kertoa kaikki, Kunnes kuului lyhyt ja vaimea käsky herätä: ”Wstawać”. Ja sydämemme särähti siruiksi. Nyt… Continue Reading →
Muutama sana Eddystä – VESA LAHTI (21.10.2019) ”Minulla ei ole lapsuudesta yhtään onnellista muistoa. En tarkoita, etten olisi niinä vuosina koskaan kokenut onnea ja riemua. Kärsimys nyt vain on totalitaarista: se tuhoaa kaiken mikä ei sovi sen järjestelmään.” Näin alkaa… Continue Reading →
Hutiloiden Arendtista – MARKKU NIVALAINEN (25.10.2019) Hannah Arendt (1906–1975) eli vaiherikkaan elämän ja kehitteli korkealentoisia teorioita ilmiöistä, jotka paitsi vaikuttivat hänen elämäänsä myös määrittivät olennaisilta osin 1900-lukua, ja joiden vaikutus on edelleen havaittavissa eurooppalaisessa kulttuurissa ja politiikassa. Arendt käsitteli teoksissaan… Continue Reading →
Sanoista tehdyillä tulkinnoilla on merkitystä – PIRJO KANTOJÄRVI (22.10.2019) Jan Guilloun Suuri vuosisata -sarjan kahdeksas osa kertoo 1970-luvun alkuvuosista. Tapetut unelmat (Like 2019) vie aikaan, jota epäilykset, pelko ja epäluottamus värittävät. Kaikkea sanottua ja kirjoitettua tarkastellaan omien näkemysten lävitse. Analysoidut… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (19.10.2019) Esseisti, ympäristöjournalismin professori Michael Pollan kirjoittaa puutarhasta samoin kuin toiset kirjoittavat villistä luonnosta. Pollanin aiemmin suomennetut teokset käsittelevät teollista ruokakulttuuria, ja hyvinhän ne sopivat yhteen: puutarha ja ruoka. Pollan on loputtoman kiinnostunut ihmisen, luonnon ja ruokakulttuurin yhteispelistä…. Continue Reading →