Page 48 of 108
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (27.1.2019) ”Lyön vetoa keräämästäni mesimarjakorillisesta ja Vuoksesta vetämästäni hienosta lohesta, ettet tiedä, missä maailmankolkassa Sippola sijaitsee, eivätkä kuuluisat maantieteilijätkään voi olla avuksi tässä ”(Seume, 119). Vuonna 1805 Suomi oli mesimarjan maa, tuo marja katosi lähes täysin 1960 -luvulle… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ – 25.1.2019 Sara Ehnholm Hielmin esseekokoelman Ja sydän oli minun kehyksenä toimii vuosi Roomassa. Kuusihenkinen perhe muuttaa vuodeksi Italian pääkaupunkiin kissansa ja vanhan koiransa kanssa. Suomenruotsalainen nainen elää unelmaansa ja kirjoittaa apurahalla ikuisessa kaupungissa. Virkavapaalla olevan kustannustoimittajan vuoden… Continue Reading →
Taide todellisuuksien porttina – SARA SAVOLAINEN (22.1.2019) Juuri 70 vuotta täyttäneen Haruki Murakamin uusin teos Komtuurin surma kertoo reilu 30-vuotiaasta muotokuvamaalarista, joka rakastaa rutiineja ja ruoanlaittoa, kuuntelee musiikkia vinyyleiltä ja kertoo kaiken seksielämästään. Tutun kuuloista. Kertoja on nimettömäksi jäävä mies,… Continue Reading →
Kuinka klassikko syntyy? – LIISAMARI SEPPÄLÄ (9.1.2019) Argentiinalaisen Roberto Arltin osin omaelämäkerrallinen romaani Raivokas leikkikalu sijoittuu 1900-luvun alun Buenos Airesiin. Kaupunki tapahtumapaikkana kuvataan rakastavasti: elämä on köyhää, tilaa on vähän ja ihmisiäkin liikaa ‒ silti se on ympäristönä ylittämätön. Kello… Continue Reading →
Hirveyksien näkemisen hinta – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 6.1.2019 Bruno Daldossi on sotakuvaaja, joka kiertää maailman kriisialueita aina Tšetšeniasta Irakiin, Sudaniin ja Afganistaniin. Hän on oppinut liikkumaan vaarallisilla alueilla ja pysymään valppaana. Mutta se, mitä hän on nähnyt, hallitsee myös hänen sisäistä… Continue Reading →
Lars Levi Laestadius salapoliisina – RIITTA VAISMAA (31.12.2o18) Mikael Niemen Karhun keitto on monin tavoin hämmentävä teos. Jos nimiölehdet ja kirjailijan nimi olisivat olleet peitettyinä, en olisi uskonut lukevani 2000-luvulla, viime vuonna (2017) kirjoitettua kirjaa. Taitto ja typografiakin – isot… Continue Reading →
Mikä on elämän tarkoitus? – LIISAMARI SEPPÄLÄ (18.12.2018) Jyväskylän yliopiston filosofian professori Sara Heinämaa vastasi lasten tiedekysymykseen elämän tarkoituksesta Helsingin Sanomissa 29.12.2017. Heinämaan mielestä elämän tarkoitus eroaa vaikkapa saksien tarkoituksesta siinä, että kaikilla saksilla leikataan mutta elämän tarkoitus on jokaisella… Continue Reading →
Analyyttinen irvileuka retuuttaa kansankotia – RIITTA VAISMAA (15.2.2018) Kirjailija Lena Andersson kirjoittaa uusimman teoksensa taustoista: ”Halusin kirjoittaa kirjan sellaisesta ihmisestä, jonka ansiosta kansankoti oli mahdollinen, ihmisestä, joka ruumiillisti kansakodin, uskoi siihen, otti siitä vastuuta ja puolusti sen suoraviivaisuutta ja yhdenmukaisuutta,… Continue Reading →
Menneisyyden perintö PIRJO KANTOJÄRVI (12.2.2018) Edward St Aubyn Toivoa sopii, Patrick Melrosen tarina IV-V on jatkoa aiemmin ilmestyneelle, osat yhdestä kolmeen sisältäneelle Loistava menneisyys -teokselle. Siinä tutustuttiin Patrickiin ja hänen vanhempiinsa sekä yläluokan elämään, joka sisälsi niin loistoa kuin synkempiäkin… Continue Reading →
Villisti sykkivä lihas – RIITTA VAISMAA (25.11.2018) Kysymys on sydämestä ja sydämestä. Sydämestä, johon sijoitamme tunteet, sekä sydänlihaksesta. Kumpikin voi pettää. Aris Fioretos on antanut uusimmalle romaanilleen monitulkintaisen nimen. Nelly B:n sydämen suomennoksessa ei ole alkuteoksen nimen toista osaa Ett… Continue Reading →