Page 61 of 106
Paha juttu MARJATTA RIPSALUOMA (9.12.2015 Kirjaston varastosta löytyi alkuteos What We Talk About When We Talk About Love (1982). Olin lukenut sen joskus kauan sitten. Ensin tuli hyvin tuttua kieltä, mutta arvelin sitä sattumaksi. Sitten tuli kertomus jonka muistin. Kirjan… Continue Reading →
Munkki paholaisen talutushihnassa MIRKA KORHOLA 5.12.2015 Matthew Gregory Lewisin Munkki (1796) on goottilaisen kauhun suunnannäyttäjä, mutta samalla se on psykologisesti syväulotteinen ja vinoutunut rakkaustarina sekä yhteiskunnallinen satiiri. Se on kertomus Ambrosiosta, apotista, jonka piilevät heikkoudet paholainen havaitsee, ja joita munkki… Continue Reading →
Opas Saamenmaahan RIITTA VAISMAA 29.11.2015 Enpä ole ennen kohdannut ketään, joka puhuu tai kirjoittaa sympaattisesti sääskistä, Lapin kesään kuuluvasta erottamattomasta riesasta. Kerttu Vuolabin kertomusromaanissa Valon airut, joka on Saamenmaan kertomusperinnettä ansiokkaasti välittävä ja tallentava teos, muinoinen Päivä, meidän aurinkomme, ja… Continue Reading →
Kirjoittamisen alussa PIRJO KANTOJÄRVI 26.11.2015 Valmis kaunokirjallinen teos, tai mikään muukaan teksti, ei välttämättä synny hetkessä. Kirjoittaminen on roskiin heitettyjä tekstejä ja suuressa inspiraatiossa aikaansaatuja tarinan alkuja. Se on palautteen vastaanottamista sekä oman kriittisyyden kohtaamista, uskoa omiin aikaansaannoksiin sekä tuon… Continue Reading →
Jumalaton näytelmä MARKKU NIVALAINEN 24.11.2015 Käännöskirjallisuus ja pohjoismaiset televisiosarjat ovat viime vuosina olleet englanninkielisissä maissa suuressa nosteessa. Suomessa käännöksiä on tehtailtu kautta aikain, mutta syystä tai toisesta on melko harvinaista, että markkinoillemme saapuisi kaunokirjallinen teos, josta ei ole joko olemassa… Continue Reading →
NASTI RINGS (19.11.2015) Jeff VanderMeerin romaani Hävitys avautuu ekokatastrofista kertovana trillerinä, jossa paranoian säikeet punoutuvat vaikuttavina kerrontaan. Scifiä ja fantasiaa sekoittava teos käsittelee kutkuttavin tavoin ihmisen suhdetta niin luontoon kuin teknologiaankin ja herättää ajatuksia vaikutussuhteista ihmisen ja luonnon, teknologian ja… Continue Reading →
Lohtukirja MARJATTA RIPSALUOMA (15.11.2015) Valon airut– kirjan kannessa on kuva tiirasta, lapintiirasta. Tiira esiintyy kirjassa usein, se on tärkeä kesäasukas Lapissa. Tiirat syövät hyttysiä, jota ehtivät kuoriutua juuri silloin kun tiirat ja muut muuttolinnut saapuvat. Sivulla 97, esimerkinomaisesti, on kuva… Continue Reading →
Mitä otat mukaasi muistoksi sivistyksestä? MARKKU NIVALAINEN (11.11.2015) Itävaltalainen Thomas Bernhard (1931–1989) on yhdessä saksalaisen W.G. Sebaldin (1944–2001) kanssa yksi maailmansotien jälkeisen ajan tunnetuimpia saksankielisiä kirjailijoita. Molemmat ovat saavuttaneet modernin klassikon aseman, mutta kummankin tuotantoa on alettu suomentaa vasta postuumisti…. Continue Reading →
Nuket lievittävät sodan kauhuja RIITTA VAISMAA (7.11.2015) Jacobin takissa on hyvät ainekset. Eva Weaver on valinnut romaaniinsa kiinnostavat ja koskettavat teemat. Olisin suonut kirjailijan näkevän reilusti vaivaa ainesten tiivistämiseen ja valikoimiseen. Hän on käyttänyt yhteen teokseen kahden tai jopa kolmen… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (2.11.2015) Ljudmila Ulitskajan romaani Iloiset hautajaiset kertoo venäläisistä emigranteista Amerikassa. Alik on juutalainen boheemi, joka ennen sairastumistaan on onnistunut elättämään itsensä maalaamalla tauluja. Miehen ympärillä on paljon erilaisia naisia: Valentina, Ninka, Irina, T-shirt, Gioika, Marja Ignatjevna… Yksi romaanin… Continue Reading →