Page 73 of 108
Marjatta Ripsaluoma KARTANO VAILLA ROMANTIIKKAA Kirjan tapahtumat alkavat vuodesta 1788 ja seuraa silloin syntyvää poikavauvaa siihen asti, kun hän aikuistuu, aloittaa seikkailunsa ja päätyy lopulta lähtökohtaansa. Paikka on tietenkin Englanti. Jo kirjan alaotsikossa viitataan ylpeyteen ja ennakkoluuloihin, joten Jane Austenin… Continue Reading →
ANNA-LEENA TOIVANEN Ranskalainen, isänsä puolelta senegalilaistaustainen Marie NDiaye (1967) on ensimmäinen Goncourt-kirjallisuuspalkinnon saanut musta nainen. NDiayen niputtaminen afrikkalaiseksi naiskirjailijaksi on ongelmallista sikäli, että kirjailija on ollut haluton omaksumaan kyseistä määritelmää. Takavuosina NDiayen kerrotaan jopa ottaneen yhteyttä erään tieteellisen teoksen tekijöihin,… Continue Reading →
Lukko sopii avaimiini RIITTA VAISMAA (18.2.2014) Yli 20 vuotta sitten ensimmäinen afrikkalaisamerikkalainen nainen sai Nobelin palkinnon. Jo 1970-luvulta asti suomeksikin on saatu nauttia Toni Morrisonin lämpöisen rehevästä proosasta. En liene ainoa, jonka mielessä on aivan erityinen paikka ensimmäiselle suomennokselle Sinisimmille… Continue Reading →
ANNA-LEENA TOIVANEN NoViolet Bulawayon esikoisromaani Me tarvitaan uudet nimet on yksi viime aikojen suurista afrikkalaisen kirjallisuuden menestystarinoista. Teos oli ehdolla Man Booker –kirjallisuuspalkinnon voittajaksi, ja se on saanut paljon myönteisiä arvioita. Romaanin ensimmäinen luku on alun perin ilmestynyt novellina, joka… Continue Reading →
LIISA RINNE ”Aivan kuin vuodella ei olisi muita päiviä antaa”. Sota on tragedia. Se on sitä kansakunnan tasolla ja se on sitä yksilölle. Balkanilla, jonne Anilda Ibrahimin toinen romaani Ajan riekaleita sijoittuu, sota repii rikki perheet, kaupungit ja koulut. Se… Continue Reading →
Markku Nivalainen SALTO MORTALE (7.2.2014) Peter Handken (s. 1942), entisen kauhukakaran, viimeisin romaani Suuri Putous ilmestyi maaliskuussa 2011. Teos on päätössanojensa mukaan kirjoitettu Montanan Great Fallsissa saman vuoden heinä–syyskuussa. Sijoiltaan on siis ajan lisäksi myös kustantajan, kirjailijan, kertojan ja lukijan… Continue Reading →
Merkintöjä Austenin lukemisesta 2 JOONAS SÄNTTI Kansien kertomaa Olen aiemmin käyttänyt Ylpeyttä ja ennakkoluuloa oheismateriaalina, jonkinlaisena teorian testitapauksena, kirjallisuustieteen perusteiden opetuksessa. Opiskelijoiden esseitä ja jonkin verran myös kirjaan liittyviä blogikirjoituksia lukiessani olen päätynyt seuraavaan: yleisen käsityksen mukaan Austenia lukevat lähinnä… Continue Reading →
Merkintöjä Austenin lukemisesta, osa 1 JOONAS SÄNTTI Jane Austenin tunnetuimman romaanin julkaisusta tuli viime vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Loppuvuodesta ilmestyi sopivasti lomakauden luettavaksi Kersti Juvan uusi suomennos Ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Yritin muistella, oliko edellisessä Sirkka-Liisa Norko-Turjan suomennoksessa suuria puutteita? Muistan,… Continue Reading →
Älä puhu. LIISA RINNE Mo Yanin Seitsemän elämääni on kuvaus Kiinan lähihistoriasta, sen monipolvisesta ja usein verisistä vaiheista. Romaani on tarina suvusta, yhdestä perhekunnasta ja sen sivupoluista. On kuollut suurtilallinen Ximen Nao, josta kaikki alkaa sekä hänen lukuisat reinkarnaationsa aasista… Continue Reading →
Identiteettien risteyksessä RIITTA VAISMAA Khaled Hosseini on jo osoittanut taitonsa tarinoiden kertojana. Hänen esikoisteoksensa Leijapoika (2004) kertoo afganistanilaisen, sittemmin USA:han emigroituneen pojan ja miehen sekä hänen sotivaan maahan jääneen kasvinkumppaninsa koskettavan tarinan, josta syntyi myös kiitetty elokuva. Hosseinin toinen romaani… Continue Reading →