JANI VANHALA Herbert Marcusen Taiteen ikuisuus on vahva kannanotto taiteen autonomian puolesta. Teoksen suomennos saapuukin otolliseen aikaan. Marcusen tarjoamalla näkökulmalla on näet potentiaalisesti paljon annettavaa meidän aikamme yksiulotteistuvalle kulttuurikeskustelulle, jossa institutionaaliset näkökulmat vievät yleensä kaiken huomion. Vaikka Marcusen teesit luokkataisteluineen,… Continue Reading →
Vain liian kallis fileerausveitsi ei sovi kuvaan RIITTA VAISMAA ”Hän ei olisi ikinä tehnyt itsemurhaa.” ”Minun sisareni surmattiin.” Jenkkeihin muuttanut, tasaisen varmaa ja tylsää elämää elävä isosisko Beatrice, Bee, ei suostu uskomaan elämänmyönteisen pikkusiskonsa Tessin tehneen itsemurhaa, vaikka syitä on… Continue Reading →
Elämä on menomatka. LIISA RINNE Kun on nainen ja kun kirjoittaa yhteiskuntakriittisesti, problematisoiden sen vallitsevan järjestyksen ja arvot, herättää huomiota ja kummastusta. Nykyään siihen tarvitaan vähän enemmän pimpparallaa kuin sata vuotta sitten, mutta edelleen syntyy keskustelua, myrskyjä vesilasissa. Siitä että… Continue Reading →
MIRKA KORHOLA Naurua pimeässä (alk. Kamera obskura) on Vladimir Nabokovin varhaistuotannon kielellisesti ja kerronnallisesti ilmeikäs klassikkoteos ja se ilmestyi vuonna 1933. Teos suomennettiin englanninkielisestä käännöksestä Laughter In theDark jo vuonna 1962. Teoksen nimen muuttaminen käännöksissä on tulkinnallisesti kiinnostavaa, sillä alkuperäinen… Continue Reading →
VALKOISEN KISSAN VALO Marjatta Ripsaluoma© Aika hyvä yhteenveto kirjasta on tämä: Vastaus mihin tahansa kysymykseen paljastuu, kun lopetat kysymysten kysymisen ja pyyhit mielestäsi kysymyksen käsitteen. Tämän kevään toinen William Burroughsin kirja käsittelee olemista sen unenomaisella puolella. Kirjan nimi on Koulutukseni… Continue Reading →
Gettolapsen kaksoiselämä. ANNA PEHKORANTA Hongkongissa syntyneen, viisivuotiaana Yhdysvaltoihin muuttaneen ja tällä hetkellä Hollannissa asuvan Jean Kwokin esikoisromaani Käännoksiä (Girl in Translation, 2010) on kohdannut aasialaisamerikkalaisen kirjallisuuden alati laajenevassa volyymissa kansainvälisesti poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton. Vain kaksi vuotta ilmestymisensä jälkeen romaani on… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri BYLINAT Uudessa Venäläisen kirjallisuuden historian ensimmäisessä luvussa Elina Kahla käsittelee 1600-lukua edeltänyttä aikaa, ja teoksesta löytyy kiinnostavia tietoja venäläisistä legendoista, ortodoksisista pyhimystarinoista ja suullisesta runoperinteestä. Suomen kielen sana ”pulina” tulee mieleen pitkistä, improvisoiduista suullisen runouden lajista nimeltä ”bylina”…. Continue Reading →
ANNA-LEENA TOIVANEN Afrikkalaista naiskirjallisuutta suomennetaan todella vähän, joten siinä mielessä Kampus Kustannus tekee tärkeää työtä julkaisemalla ranskankielisen Afrikan tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuvan, Pariisissa asuvan kamerunilaisen Calixthe Beyalan teoksen. Saman tien täytyy todeta, että Beyalan maine perustuu ehkä enemmänkin hänen mediaseksikkäälle henkilölleen… Continue Reading →
Ahernin magiikka ei kanna – MARIANNA PENTTILÄ (28.3.20129 Cecelia Ahern on tunnettu kevyestä ja romanttisesta kirjallisuudesta, joka viihdyttää mutta ei ole kovinkaan syvällistä. Pieni, kaksi novellia sisältävä teos Tyttö peilissä, käsittelee yksinäisyyden ja menettämisen teemoja Ahernille poikkeuksellisen synkällä tavalla. Ahern… Continue Reading →
Hilpeät ja surumieliset muistelmat RIITTA VAISMAA ”Kirjoittaminen on yleensä tehnyt minut onnelliseksi, sanon. Nyt olen kaivannut takaisin nuoruuteni ja miehuuteni hilpeyteen. Melkein kaiken minkä olen kirjoittanut, olen kirjoittanut hilpeyden vallassa. Joutunut koko ajan tukahduttamaan sitä. Jotta se ei näkyisi. Miksi?… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑