RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (31.4. 2010) Joskus asioiden fiktionalisointi on välttämätöntä. Traumaattisten tapahtumien ja yhteisöllisten katastrofien muistaminen tapahtuu olennaisesti fiktion avulla. Marguerite Duras kelaa kolonialistisesta ”Ranskan Indokiinasta” kertovissa Intia -syklin teoksissaan tutkija Sirkka Knuuttilan mukaan kahta traumaattista tarinalinjaa: hylättyjen nuorten naisten tarinaa… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri: VÄLIMERKKIROMAANI SORTUU KLISEISIIN ( mutta nousee loppuksi) Dan Waber kakin ja puon ensimmäiset seikkailut (poEsia 2010) on romanssi, jonka päähenkilöiden kokonimet ovat kaksoispiste ja puolipiste. Kysymyksessä on puhdasverinen välimerkkiromaani, koska tarina on kerrottu pelkästään välimerkein. Kullakin sivulla on… Continue Reading →
TYÖRYHMÄ (19.5.2010) Maailmankirjat julkasee neljän artikkelin sarjan maailman myydyimpien kirjailijoiden joukkon nousseen Stephenie Meyerin romaanista Vieras (The Host. 2009). Kyse on tyttökulttuuriin, näkymättämyys -kokemuksiin, sielun ja ruumiin ristiriitaan perehtyneen kirjallisuudenopiskelijoiden lukupiirin lopputöistä. 1 Johanna Tuohisaari: Näkymättömäksi tekeminen 2 Venla Lintunen:… Continue Reading →
Tiia Puputti: 1. Eläinfantasioiden perinne 2. Kuolema ELÄINFANTASIOIDEN PERINNE Richard Adamsin Watership Down -teosta (1972 Ruohometsän kansa, 1975) on kirjallisuudentutkimuksessa luonnehdittu milloin suurenmoiseksi tarinaksi luonnon ja ihmisen suhteesta sekä yksilön oikeuksista, milloin puolestaan antifeministiseksi propagandaksi ja misantrooppiseksi moraalisaarnaksi. Fantasiakirjallisuuden tutkimuksen… Continue Reading →
J.D. Salingerin kuolema saa lukijat toivottavasti huomaamaan kuinka suuri kirjailija hän oli. On kiistan alaista oliko Sieppari ruispellossa kuitenkaan Salingerin merkittävin teos. On myös sanottu että merkittävimpiä ovat hänen novellinsa, jotka kertovat fiktiivisestä Glassin perheestä eli Franney ja Zooey -teos. … Continue Reading →
J. D. Salinger (1964): Raise High the Roofbeam, Carpeters. Seymour – An Introduction. Penguin, UK. Raisa Marjamäki: Tutkin kolmiosaisessa artikkelissani J. D Salingerin viimeiseksi jäänyttä teosta, pienoisromaania Seymour – An Introduction (ilmestynyt 1959) keskittyen siinä ilmenevään kirjoittamiskäsitykseen. 1) Johdanto 2)… Continue Reading →
SciFi -legenda Philip K. Dick kuoli 52 vuotiaana 1982 ja hänen päiväkirjamerkintöjään julkaistaan. Kerrotaan, että viisauden hampaan poisto vuonna 1974 aiheutti tulehduksen ja kipuja joiden lääkitys psykoaktiivisilla lääkkeillä aiheutti näkyjä mm. kuinka vaaleanpunaista valoa hehkuva informaatio välittyi palkkina suoraan hänen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (1.1.2010) Narrit, valtaapitäviä jallittavat trikstrerit, poppamiehet, maagikot ovat päähenkilöinä monissa afrikkalaisissa tarinoissa. Ngui wa Thiongon Variksen velho (suom. Seppo Loponen, WSOY, 2007) on maagis-poliittinen satiiri jossain Keniaa pahemmassa valtakunnassa. Sen päähenkilöt mies ja nainen, muodostavat yhdessä Variksen Velhon,… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri – Kirjaviisuuden akateemisen kerman pitopöytiin tottuneet saavat pian haukata pikasyöttäjän kaukalolla, tosin makkarakupeista puuttuu korva. Poissa on kekkaroiva pahanilmanlintu, tuo hätyytetty kaksoisagentti, tuo samea peili, jossa tuikkivat valheellinen vilkkuvalo ”niin kuin” ja vielä sitäkin julkeampi pikku sokeripala ”kuin”…. Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri Kuinka kielioppi voisi pärjätä retoriikalle, eihän se osaa haastaa riitaa tai esiintyä arvokkaasti. Kielioppi on niin viatonta. Filosofit puolestaan polttavat tupakkaa ja juovat viinaa ja ovat tietävinään. Teologit taas ovat aivan yhtä kovia tyyppejä kuin filosofit koska kestävät… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑