This site uses cookies for analytics and to improve your experience. By clicking Accept, you consent to our use of cookies.

Page 93 of 108

Richard Powers tutki geenikarttansa

Ric­hard Powers luki oman gee­ni­kart­tansa yhdek­sän­tenä ihmi­senä maa­il­massa. Kir­jai­lija tar­kas­teli siis omaa tule­vai­suut­taan, sel­lai­sena kuin se on koo­dattu geeneihin. Tämän ame­rik­ka­lai­sen kir­jai­li­jan “kog­ni­tii­vi­nen romaani” Muis­tin kaiku jul­kais­tiin suo­meksi viime vuonna.  Sen jäl­keen tul­lut romaani Gene­ro­sity käsit­teli “onnel­li­suus­gee­niä”. Powers edus­taa näke­mystä,… Continue Reading →

pm/30 0

Clau­die Gal­lay: Tyrs­kyt

Riitta Vais­maa HIDAS RAKKAUSKERTOMUS Clau­die Gal­lay: Tyrs­kyt (Les Défer­lan­tes). Suom. Titia Schuur­man. Avain 2010. 477 s. Clau­die Gal­layn romaa­nille luo­vat taus­tan, tun­nel­man ja myös juo­nen meri, men­nei­syys, muis­tot, myrsky, mene­tyk­set. Tyrs­kyt ker­too yksi­näi­sistä ihmi­sistä kes­kellä pie­nyh­tei­söä, jossa kaikki tun­te­vat toi­sensa ja… Continue Reading →

pm/31 0

Vargas Losan versio rouva Bovarysta

Mario Var­gas Llosa: Tuhma tyttö, Otava 2010, Sula­mit Hir­vas (suom.) Risto Niemi-Pynttäri Flau­ber­tin romaani Emma Bova­rysta (1857) on kiin­nos­ta­nut Mario Var­gas Losaa jo pit­kään, ennen kuin hän kir­joitti Tuh­man tytön.  Ensim­mäi­sen ker­ran Var­gas Losa luki Flau­ber­tin teok­sen vuonna 1959, 23 –vuo­ti­aana… Continue Reading →

pm/31 0

André Bre­ton: Hullu rak­kaus

Mari Koski LEIPÄPUU, VOIPUU Rak­kaus on muu­tos­voi­maa ja kau­neu­den koke­mi­sen ehto. Kuten odot­taa saat­taa, Bre­to­nin teo­reet­ti­sissa taus­ta­jou­koissa vilah­ta­vat Freud, Marx ja Engels, joista hän ottaa vauh­tia poeet­ti­sille tut­ki­muk­sil­leen. Rak­kau­den kult­tuu­rista mer­ki­tystä pai­kan­net­taessa sekä marxi­lai­sessa että freu­di­lai­sessa kehyk­sessä pal­jas­tuu tahto rak­kau­den… Continue Reading →

pm/31 0

Cicero: Keskusteluja Tusculumissa

Risto Niemi-Pynttäri GLORIA – JULKISEN ELÄMÄN OIKEA LOISTO Verk­ko­jul­ki­suutta on luon­neh­dittu mai­neen jär­jes­tel­mäksi: suo­si­tus­lis­tat ja lin­kit rank­kaa­vat  prog­gik­sia ja nii­den teki­jöitä.  Mui­nai­nen Rooma se vasta mai­neen jär­jes­telmä oli.  Miksi heille kun­nian saa­mi­nen on riit­tävä palk­kio, ja miksi vapaat roo­ma­lai­set tavoit­te­li­vat vain sitä?  Cicero on… Continue Reading →

pm/31 0

Pianokirjallisuuden keskeiset

Pia­non­soitto, sen opet­telu ja soit­to­tai­dot ovat usein käsi­telty aihe var­sin­kin 1800 –luvun kir­jal­li­suu­dessa. The Quar­dian lis­taa kym­me­nen kes­keistä pia­non­soit­toa käsit­te­le­vää romaa­nia, lähes kaikki niistä on suomennettu. Elfriede Jeli­ne­kin Pia­non­soit­taja (Die Kla­viers­pie­le­rin 1983 suom Jukka-Pekka Paju­nen).  Jeli­nek itse on enti­nen pia­nisti… Continue Reading →

pm/31 0

Tapahtui rannalla -romaaneja

Lista ranta-aiheisista romaa­neista ei ole lain­kaan maa­il­man par­haat beach –kuvauk­set, itsea­siassa The  Quar­dia­nin lis­tassa esille tul­leissa romaa­neissa ran­nalla tapah­tuu kaik­kea muuta kuin uimista, puo­let teok­sista on suomennettu. Ian McEwa­nin Ran­nalla 2007 suom.  Juhani Lind­holm. Dor­se­tin ranta on kuher­rus­kuu­kautta viet­tä­vän avio­pa­rin… Continue Reading →

pm/31 0

Khaijamin Lauluja

Risto Niemi-Pyntäri Kum­paan miel­tyä Omar Khai­ja­missa ääneen vai mer­ki­tyk­seen ? Mer­ki­tyk­seen miel­ty­neet euroop­pa­lai­set ovat Khai­ja­mia lukies­saan luo­neet pää­asiassa omia mer­ki­tyk­si­ään ja miel­ty­neet niihin. Vii­mei­sin Kai­ja­miin lii­tetty illuusio on halu nähdä hänessä ensim­mäi­nen isla­mi­lai­nen, joka on vapaa­mie­li­nen kuin me euroop­pa­lai­set. Khai­jam… Continue Reading →

am/31 0

Barbetta: Muodistamo (2)

Risto Niemi-Pynttäri Bar­bet­tan romaa­nin ompe­limo vie luki­jan paitsi paisi nais­kult­tuu­riin, myös teks­ti­ku­dos­ten, merk­kien ja vin­jet­tien, pariin. Jat­koksi Riikka Yli­ta­lon artik­ke­liin muu­tama huo­mio jotka on poi­mittu Bar­be­tan haas­tat­te­lusta Die Zei­tissa (2008). Bar­bet­tan romaa­nissa ompelijatar-päähenkilön Maria­nan iden­ti­tee­tin etsintä, ompelu ja kak­soi­so­lento Ana­lian koh­taa­mi­nen… Continue Reading →

pm/31 0

Bar­betta: Muo­dis­tamo Los Milagros

Riikka Yli­talo: TARINOITA JA KUOSEJA Maria Ceci­lia Bar­betta: Muo­dis­tamo Los Milagros, Atena 2010, Liisa Ryömä (suom.) Maria Ceci­lia Bar­betta syn­tyi vuonna 1972 Argen­tii­nassa ja kävi siellä sak­san­kie­listä kou­lua. 1990-luvun puo­li­vä­lissä hän muutti opis­ke­le­maan Ber­lii­niin. Hän on filo­so­fian ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den toh­tori. Bar­betta… Continue Reading →

pm/31 0
« Older posts Newer posts »

© 2026 — Powered by WordPress

Theme by Anders Noren — Up ↑