RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (1.1.2010) Narrit, valtaapitäviä jallittavat trikstrerit, poppamiehet, maagikot ovat päähenkilöinä monissa afrikkalaisissa tarinoissa. Ngui wa Thiongon Variksen velho (suom. Seppo Loponen, WSOY, 2007) on maagis-poliittinen satiiri jossain Keniaa pahemmassa valtakunnassa. Sen päähenkilöt mies ja nainen, muodostavat yhdessä Variksen Velhon,… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri – Kirjaviisuuden akateemisen kerman pitopöytiin tottuneet saavat pian haukata pikasyöttäjän kaukalolla, tosin makkarakupeista puuttuu korva. Poissa on kekkaroiva pahanilmanlintu, tuo hätyytetty kaksoisagentti, tuo samea peili, jossa tuikkivat valheellinen vilkkuvalo ”niin kuin” ja vielä sitäkin julkeampi pikku sokeripala ”kuin”…. Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri Kuinka kielioppi voisi pärjätä retoriikalle, eihän se osaa haastaa riitaa tai esiintyä arvokkaasti. Kielioppi on niin viatonta. Filosofit puolestaan polttavat tupakkaa ja juovat viinaa ja ovat tietävinään. Teologit taas ovat aivan yhtä kovia tyyppejä kuin filosofit koska kestävät… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri NEUROLOGISEN ROMAANIN TORJUTTU PSYKOLOGIA Muistin kaiku on neurologinen romaani, aivojen toimintaa valotetaan siinä monelta kannalta. Kiinnostavana juonteena mukana on myös huomioita kurkien yliaikaisesta muistista. Millaiseen muistiin perustuvat kurkien muuttoreitit? Entä ikuisesti samana pysyvät jokisuistojen lepopaikat, joissa muuttoa tekevät linnut… Continue Reading →
José Saramago: Kertomus sokeudesta 1995. Suom. Erkki Kirjalainen 1998. Tammi José Saramago: Kertomus näkevistä 2004. Suom. Erkki Kirjalainen 2007. Tammi TYHJÄT KULISSIT: VALLAN SYNKKÄ ANATOMIA Riitta Vaismaa Portugalilaisen nobelistin José Saramagon (s.1922) rinnakkaiset teokset Kertomus sokeudesta ja Kertomus näkevistä syntyivät… Continue Reading →
KYSYMYS JA VASTAUS – KERTOMISEN TAPANA Risto Niemi-Pynttäri Viimeiseksi jugoslavialaiseksi nimetty Danilo Kis oli virtuoosimainen kirjoittaja. Seuraavissa otteissa hän käyttää laajaa kysymyslauseiden skaalaa. Kysymysotteiden kautta teen katsauksen Tiimalasi -teokseen: ”Oliko E. S. joskus itse tuntenut houkutusta kostaa jollekulle? Hän oli… Continue Reading →
The Guardianin kirjallistuustoimittaja esitteli maailmankirjallisuuden kymmenen parasta aamiaista, viisi hänen listassaan olevaa on suomennettu. James Joycen Odysseuksessa Leobold Bloom näkee kaupan ikkunasta kuinka paistinpannulla, voissa ja pippurissa käristetään papuaamiaista ja juoksutetaan hänen vaimolleen yläkertaan, kumotaan lautaselle ja tarjotaan. Tolkienin Hobittien… Continue Reading →
Yritin oikaista ryhtiäni, kun kävelin lumista tietä. Silloin, kun askel narskahtaa pakkaslumessa, se myös pitää. Liitin ryhtikävelyyni metaforisia assosiaatioita, joita en kehtaa sanoa tässä. Olennaisempaa oli, että huomasin katsella koivujen latvoja, sinnehän ne pikkulinnut olivat nousseet. Verkkoproosan lukupiiri alkoi pari… Continue Reading →
Vuoden 2010 Mikael Agricola –palkinto on päätetty myöntää Ville Keynäkselle François Rabelaisin teoksen Pantagruelin kolmas kirja suomennoksesta. Lautakunta perustelee päätöstään seuraavasti: François Rabelaisin Pantagruelin kolmas kirja muodostaa kolmannen osan kahden jättiläisen, Gargantuan ja Pantagruelin, vaiheista kertovassa teoksessa, jonka ydinajatus koskee… Continue Reading →
Riitta Vaismaa: (Neliosaisen Herta Müllerin tuotantoa käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa) Vuoden 2009 nobelisti Herta Müller (s. 1952) syntyi Romanian Banaatin alueella saksankieliseen kylään ja perheeseen. Hän muutti Länsi-Berliiniin vuonna 1987. Müller on kirjoittanut 22 teosta, proosaa ja runoja. Teokset pohjaavat… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑