Tag Riitta Vaismaa
Aina epäiltynä – RIITTA VAISMAA (3.4.2020) Ihonväriltään hieman keskivertoruotsalaista tummemmasta, Ruotsissa syntyneestä Ruotsin kansalaisesta on tullut maahanmuuttajien äänitorvi. Jonas Hassen Khemirin (s. 1978) isä on syntyjään tunisialainen. Jo kirjailijan esikoinen Ajatussulttaani (2004, Ett öga rött 2003) hätkähdytti. Khemiri kirjoitti esikoisensa… Continue Reading →
Valmis esikoinen – RIITTA VAISMAA (25.3.2020) ”Vanhan ajan maalaiskylämäisessä moskovalaiselämässä, jonka sokkeloiden ja sopukoiden vetovoimakeskuksia olivat iljanteiset vesipostit ja puuliiterit, ei ollut olemassa perhesalaisuuksia. Edes tavallista yksityiselämää ei ollut olemassa, sillä jokainen paikkatilkku yhteisellä pihanaruilla riippuvissa alushousuissa oli kaikille tuttu…. Continue Reading →
Pappi ja paholainen – RIITTA VAISMAA (13.1.2020) Kim Leine on palannut Grönlantiin ja lähetystyöhön uudessa romaanijärkäleessään Punainen mies, musta mies. Viehätyin samoissa maisemissa tapahtuneeseen romaaniin Ikuisuusvuonon profeetat (2014). Grönlanti-trilogian toisessa osassa on paljon yhteneväisyyksiä ensimmäiseen, mutta toinen on ensimmäistä synkempi… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA (27.11.2019) Kertoja on murhattu. Kuollut kertoo tajunnanvirtana omasta paloittelumurhastaan, useaan kertaan ja yksityiskohtaisesti. Sara Stridsbergin Rakkauden Antarktis on pysäyttävä ja hurja, järkyttävä. Kielen taitaja kirjoittaa kauheista asioista runollisen kauniisti, samaan aikaan tiiviisti ja ilmavasti. Ei vain murhasta. Tuskin… Continue Reading →
Kunniamaininta: Arvokas pikkuruinen – RIITTA VAISMAA (11.11.2019) Paras vietnamilainen kahvi syntyy pavuista, jotka ovat kulkeneet sivettikissan ruoansulatuksen läpi. Kissan ulosteesta jo hieman pehmenneet pavut poimitaan yksittäin ja käsin. Jauhetut pavut suodatetaan hyvin hitaasti pisara kerrallaan. Kahvi juodaan kodensoidun maidon kanssa,… Continue Reading →
Masentunut mies Mazdassa – RIITTA VAISMAA (3.11.2019) Per Petterson kirjoittaa taas yksinäisestä miehestä. Alakulo ja tumma huumori kulkevat rinnan, kun Arvid Jansen ajaa Mazdallaan ympäriinsä Oslossa ja ympäristössä ja yrittää saada selkoa itsestään ja ihmissuhteistaan. Lähimenneisyydessä on avioero, ero lapsista… Continue Reading →
Tarusta todeksi – RIITTA VAISMAA (22.8.2019) Elävätkö tarut toisintoineen vuosituhansia siksi, että ne tulevat todeksi? Orhan Pamukin Punatukkainen nainen saa teemansa ja voimansa antiikin Oidipuksen tarusta ja persialaisen Kuninkaiden kirjan Rostamista ja Sohrabista kertovasta tarusta. Kyse on isistä ja pojista,… Continue Reading →
Nobody loves a refugee – RIITTA VAISMAA (11.7.2019) Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Jenny Erpenbeckin kolmas suomennettu romaani Mennä, meni mennyt on tärkeä teos. Se osoittaa, että tieto tuottaa ymmärrystä ja empatiaa ja avaa silmiä, jos uskaltaa katsoa. Richard on… Continue Reading →
Luumu vai sitruuna – RIITTA VAISMAA (13.6.2019) Jeannen arki sujuu yllätyksettömänä. Päivät ja viikot toistuvat muuttumattomina, aina saman kaavan mukaan niin kotona kuin puuduttavan yksitoikkoisessa työssä postivirkailijana. Aviomies tuo joka tiistai vaimolleen macaronleivoksen. Kun yksi tiistai jää välistä, päänvaivaa tuottaa,… Continue Reading →
Puhetta, biletystä ja koukeroisia ihmissuhteita – RIITTA VAISMAA (22.5.2019) Nuorten ja vähän vanhempienkin elämä on jatkuvaa mesettämistä, tekstiviestejä, sähköposteja ja nettisivuja irlantilaisen Sally Rooneyn esikoisromaanissa Keskusteluja ystävien kesken. Teos on samaan aikaan kevyt ja vakava. Kyse on rakkaudesta, suhteiden monista… Continue Reading →