Tag Riitta Vaismaa
Ohikulkumatkalla – RIITTA VAISMAA (18.1.2021) Jhumpa Lahiri on vaihtanut kirjoittamisensa kielen englannista italiaksi; samalla on muuttunut myös ilmaisu, tapa kirjoittaa. Lahiri on tullut tunnetuksi runsaasta, länsimaihin kotiutuneiden intialaistaustaisten ihmisten elämän ja historian kuvauksesta. Missä milloinkin on Lontoossa 1967 syntyneen ja… Continue Reading →
Raskaista aiheista keveällä kynällä – RIITTA VAISMAA (31.12.2020) Me olemme susia on kiinnostava, hieno ja samalla hämmentävä. Se koostuu kolmen eri aikatason tarinasta ja naiskohtalosta. Ajallisesti myöhäisintä, 1700-luvulle sijoittuvaa osaa noituudesta syytetystä Sarahista yhdistää kahteen muuhun pohjoisen Skotlannin seutu sekä… Continue Reading →
Kiihkeä sukusaaga – RIITTA VAISMAA (4.12.2020) ks. myös Liisamarin Seppälän sitaatteja painottava arvio Ruotsissa asuvan ja ruotsiksi kirjoittavan Nina Wähän Perintöä lukiessa pitää välillä muistuttaa itselleen, että on lukemassa käännösromaania. Tapahtumat sijoittuvat pääosin Suomen puolen Tornionlaksoon, Tornion kaupungin liepeiden maaseudulle,… Continue Reading →
Mitä Nina halusi tietää? – RIITTA VAISMAA (10.11.2020) David Grossman on kirjoittanut tavoilleen uskollisena hurjan romaanin, tällä kertaa hurjista hurjimman. Sukukronikassa liikutaan viime vuosisadan alkupuolen Jugoslaviasta tämän vuosituhannen kibbutsille. Koko teos kerrotaan aivan vereslihalla isoäidistä tyttärentyttäreen. Teemoja ovat ylisukupolvinen pettämisen… Continue Reading →
Rakkaus ilman toivoa – RIITTA VAISMAA (28.10.2020) Hannele Mikaela Taivassalon seitsemäs suomennettu teos osoittaa jälleen kirjailijan monipuolisuuden. Hän on kirjoittanut romaaneita kauhusta dekkariin ja mm. lastenkirjan. Lopussa minun pitäisi kuolla on kirjailijan itsensä määrittelemänä rajaproosaa. Koko teoksessa Taivassalo käyttää taiten… Continue Reading →
Usko ja tiede, usko tai tiede – RIITTA VAISMAA (23.10.2020) Muutaman vuoden takaisen kiitetyn esikoisromaanin Matkalla kotiin (2017) jälkeen ghanalaissyntyiseltä, USA:ssa kirjoittavalta Yaa Gyasilta (s. 1989) on ilmestynyt toinen erinomaisen taitava ja kiinnostava romaani Maa ja taivas. Siinä Gyasin päähenkilö… Continue Reading →
Kauhujen sävyttämä kasvutarina – RIITTA VAISMAA (9.9.20.20) Holokaustia ja muutoinkin kansallissosialismin ja toisen maailmansodan aikaa on käsitelty viime aikoina varsin paljon saksalaisessa kaunokirjallisuudessa. Useimmiten katse on suuntautunut nykyajasta taaksepäin historiaan, ja päätelmät ovat sen mukaisia. Anette Hessin Tulkki on poikkeuksellinen… Continue Reading →
Iranin värikäs saaga – RIITTA VAISMAA (21.9.2020) Iranilaissyntyisen, nykyään Kanadassa asuvan Nazanine Hozarin (s. 1978) esikoisromaani Aria kuvaa kuohuvaa Irania, etenkin sen pääkaupunkia Teherania vuodesta 1953 vuoteen 1981. Kun tyttö, päähenkilö, syntyy 1953, eletään viimeiseksi jääneen shaahin vallan aikaa. Kun… Continue Reading →
Peter melankolisena – RIITTA VAISMAA (6.9.2020) Peter Sandströmin romaanien päähenkilö, kirjailija Peter S., on vanhentunut, samoin hänen elämänsä naiset, vaimo, äiti ja sisar. Sandströmin uusin romaani Rakkaus on kesy eläin ottaa raaminsa kirjailijan omasta elämästä, mutta taitava kirjailija hämmentelee autofiktiota… Continue Reading →
Naisansassa – RIITTA VAISMAA (26.6.2020) Akka on vimmainen isku patriarkaattia kohti. Aase Berg kirjoittaa yhtaikaa romaania, pamflettia ja esseetä. Suomentaja Jyrki Kiiskinen pysyy hyvin vauhdissa mukana. Akka kertoo kiinnostavasti kahdella tapaa samasta asetelmasta. Thelman ja Victorin rakkaustarina on herkkä kuvaus,… Continue Reading →