Tag Riitta Vaismaa
Syyllisyyden pitkä varjo – RIITTA VAISMAA (22.10.2021) Syyllisyys, isän ikävä, rakkauden kaipuu ja epätoivoinen rakkaus ovat Maria Brobergin esikoisromaanin Veden varjot keskeiset teemat. Epäonniset ihmissuhteet leimaavat koko teosta. Kirjailija kuljettaa pienen västerbottenilaisen kylän asukkaiden monelta osin varsin ankeaa elämää 1940-luvulta… Continue Reading →
Surkuhupaisat perheet – RIITTA VAISMAA (13.10.2021) Jo alkuasetelma Bryan Washingtonin ensimmäisessä romaanissa Mitä meistä jää saa odottamaan paljon jajotakin erityistä. Parisuhteensa kestävyydestä epävarman homoparin toinen osapuoli on mustaamerikkalainen Benson (Ben) ja toinen lihava japanilainen Michael (Mike), toki hänkin myösamerikkalainen. Mike… Continue Reading →
Eristäytyneen yhteisön tragedia – RIITTA VAISMAA (23.9.2021) On uskomatonta, että Miriam Towesin Naiset puhuvat perustuu tositapahtumiin, ja että nämä järkyttävät tapahtumat ovat sattuneet 2000-luvulla. Samaan aikaan, kun ns. sivistynyttä maailmaa kuohuttaa meetoo-keskustelu, syrjäisessä bolivialaisessa mennonniittasiirtokunnassa raiskataan naisia, tyttöjä, pikkutyttöjä ja… Continue Reading →
Pako on ainoa vaihtoehto – RIITTA VAISMAA (22.7.2021) Aleppossa Nuri kasvattaa mehiläisiä ja Afra on lupaavan taitelijan uran alussa. Nuoret ovat toiveammeteissaan, ja elmä hymyilee. Onnea lisää esikoinen Sami. Nurin yhdessä serkkunsa Mustafan kanssa hoitama mehiläisten kasvatus laajenee, ja hyvälaatuinen… Continue Reading →
Tyttö ja hirviö – RIITTA VAISMAA (1.7.2021) Jackien koulu on juuri päättynyt. Heti seuraavana päivänä hän hyppää junaan ja suuntaa skoonelaisesta pikkukylästä Tukholmaan. Alivuokralaisasunto on ainoa etukäteen tehty valmistelu. Jackie odottaa ison kaupungin sykettä, helteistä kaupunkia ja seikkailuita. Lähes hengen… Continue Reading →
Erilaisuuden paino – RIITTA VAISMAA (10.6.2021) ”Niin Vivek syntyi, kuoleman jälkeen murheeseen. Se jätti tietenkin häneen jäljen; se kaatoi hänet kuin puun.” Vivek syntyi samana päivänä, jona hänen isoäitinsä kuoli. Pojan jalassa huomattiin syntymämerkki, joka oli aivan saman muotoinen ja… Continue Reading →
Sanojen hienostunutta ylevyyttä – RIITTA VAISMAA (31.5.2021) Sanojen paino aiheuttaa hieman ristiriitaisen olon. Teoksen ilmaisu on suurelta osin vanhahtavaa. Jos romaanin nykyajassa ei olisi kännyköitä, tietokoneita ja euroja, luulisi Pascal Mercierin (s. 1944) toisen suomennoksen syntyneen monta vuosikymmentä aiemmin. Keskeistä… Continue Reading →
Kerron kaiken, mistä et saa tietää – RIITTA VAISMAA (13.5.2021) Pari vuotta sitten ilmestyi suomeksi käännettyinä kaksi Vietnamin venepakolaisen Kim Thúyn romaania. Vi ja Ru ovat jotakin aivan muuta kuin Vietnamista paenneen Ocean Vuongin (s. 1988) Lyhyt maallinen loistomme. Thúyn… Continue Reading →
Valloittava sukutarina – RIITTA VAISMAA (15.4.2021) Roskaväkeä on kiehtova, monipolvinen ja monta sukupolvea kattava sukutarina, joka perustuu kirjailija Monika Helferin oman suvun vaiheisiin. Helfer uskaltaa irrottaa kertomuksensa realiteeteista; monin paikoin Roskaväkeä lähenee maagista realismia. Se liioittelee ja irrottelee surutta, ja… Continue Reading →
Menneisyyden jälkeen – RIITTA VAISMAA (29.3.2021) Sveitsiläis-saksalaisen Benedict Wellsin neljäs mutta vasta ensimmäinen suomennettu romaani Yksinäisyyden jälkeen on sisällöltään runsas ja monisäikeinen ja tunnelmaltaan melankolisen rauhallinen. Se on kiehtovan keveästi kirjoitettu ja soljuvasti etenevä, vaikka teemat ja tapahtumat ovat paljolti… Continue Reading →