Tag Risto Niemi-Pynttäri
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Nuoruudenystävää pidetään käänteenä Alice Munron novellistin uralla. Varsinkin sen niminovellissa kerronnan sävy ja rakenne tukevat yllättävällä tavalla toisiaan. Näin esittää Brad Hooper tutkimuksessaan The Fiction of Alice Munro: An Appreciation (2008). Nuoruudenystävä -kokoelma on omistettu äidin muistolle. Niminovellissa… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (25.5.2015) Luonnon ja haaveilun rinnastaminen on perin juurin romanttista, ja voi jäädä kovin epämääräiseksi, mutta konkretisoituessaan ja materialisoituessaan se paljastuu erityisen kiinnostavaksi. Gaston Bachelard huomasi jo v. 1941 että luonnosta ei konkreettisuutta puutu. Tieteenfilosofina tunnettu professori koki kääntymyksen… Continue Reading →
19.2.2015 RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Michel Montaignen Esseet I-III viimeinen osa on nyt julkaistu suomeksi, kolmannessa osassa lienevät esseistä ne kuuluisimmat Renja Salmisen upeasti kääntäminä. Pelkästään Montaigen lauseet ja ajatuksen kehittely on erityisen miellyttävää luettavaa, tunnustan uponneeni niiden pariin, vaikka olisi… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (8.2.2015) Orlando (1928) on hauskin teos, mitä Woolf on kirjoittanut. Hän paisuttelee ja parodioi siinä kirjallisia tyylejä eri aikakausilta, ja liittää ne 400 vuotta pitkään elämäkertaan Orlandosta. Mammuttimainen sankari, joskus Rolandiksikin suomennetun ritarin mukaan. Woolfin Orlando on kirjailijaksi… Continue Reading →
Liikaa ystävyyttä, rakkautta ja työtä. RISTO NIEMI-PYNTTÄRI essee 10.1.2015 Työstressi on Dostojevskin lyhyessä ”Heikko sydän” kertomuksessa sama kuin uuden vuoden lupaus. Kertomus alkaa uuden vuoden aattona, mutta enempää uuteen vuoteen ei viitata. Se on tarinan topos, yleinen kehys, jolla ei… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 2.1.2015 Pantagruelin neljäs kirja (1557) on löytöretkiromaani, se on Rabelais´n koominen kuvaus kuvitteellisten kansojen päähänpinttymistä eli moraaleista. Rakenteeltaan teoksessa on samanlaisia piirteitä kuin pari sataa vuotta myöhemmin Gulliverin retkissä (1736). Swiftin valistusromaanissa kohdattiin lilliputtien, jättiläisten ja viisaiden hevosten… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI 7.12.2014 ”Todellinen herrasmies: Atlas on olevinaan ohikulkija joka vain sattumalta nojautuu taivaankantta vasten, jotta ei levittäisi apeaa tunnelmaa.” Horace Engdahl vaikuttaa tällaiselta, kirjoittaen rentoja mutta ajatukseltaan osuvia mini-esseitä, pudotellen väliin kärkeviä mutta tarkennusta kaipaavia aforismeja. Engdahl ei tosiaan… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (10.10.2014) Valikoima Karl Krausin (1874–1936) kuuluisia aforismeja on saatu suomeksi Juhani Ihanuksen kääntämänä. Suomessa Krausista ei liene muut perehtyneemmin kirjoittaneetkaan: Ihanus on aiemmin kääntänyt Parnassoon valikoiman aforismeja sekä julkaissut esseen Krausista teoksessaan Vapauttava kieli (2010). Kraus oli Wiener… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (1.8.2014) Vasta viimeisessä näytöksessä miehet – Laertes ja Hamlet – ottavat mittaa toisistaan. Sankari genren piirteet ovat siis vallalla, vaikka kastoja jo odottaakin Hamletin ja kuninkaan yhteenottoa. Kyseessä on monella tapaa maskuliininen loppu: nuoret miehet käyvät toistensa kimppuun,… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (29.7.2014) Katsoja on ehkä yllättynyt, miten suuret seuraukset Poloniuksen surmalla on. Hamlet ei enää näytä tajuavan tekonsa seurauksia. Tässä kirjoitussarjassa käsittelen uutta Hamlet -käännöstä ja katselen youtubesta Royal Shakespeare Companyn esitystä vuodelta 2010. Poloniuksen perheen tragedia on keskeisenä… Continue Reading →