Tag Risto Niemi-Pynttäri
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Uusi ranskalainen koominen proosa on mukavasti kevyttä luettavaa. Foenkinosin edellisessä romaanissa Nathalie, toisena päähenkilönä oli eräänlainen miespuolinen Amelie, omaan maailmaansa vetäytynyt nuori mies, joka kohtaa kaikkien tavoitteleman Nathalien. Uusimman romaanin Hectorin kautta luemme mukavan peitetysti erään miehen eroottisen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Foenkinosin rakkausromaanissa on hieman uudenlaista komiikkaa, keveitä ja yllättäviä yksityiskohtia pariisilaisessa työyhteisössä. Romaani kertoo, kuinka kaunis osastopäällikkö Nathalie ja löytää onnen herkän, mutta epävarman Markuksen kanssa. Erityistä tässä romanttisessa tarinassa on se, että kerronta muistuttaa sarjakuvapiirroksia, henkilöt ovat… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI. Loppiaisaattoa sanotaan Shakespearen hyvästijätöksi komedialle – se on melankolinen komedia. Siinä hyvästellään myös iloinen Elisabethin ajan Englanti ja aavistellaan 1600-luvun puritaanien valtaan tuloa. Loppiaisaaton uutta Pentti Saaritsan suomennosta on nautinto lukea. Täydennykseksi voi katsoa You Tubesta erilaisia pätkiä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Hollantilainen Rutger Kopland (1934) on kiinnostava runoilijahahmo, klassikko ja pienen kielialueen runoilija. Hänen pelkistetyissä ja selkeissä runoissaan maalaiskylän pellonpientareet yhdistyvät aivojen toiminnan paradokseihin. Mielenmaisemien sijaan tämän aivotutkija-runoilija muodostaa tiloja aivoissa. Valikoiman nimi Muisto jonka unohdit, voisi viitata siihen,… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI W.G. Sebald on peripateettinen kirjailija. Kyse ei ole pateettisuudesta vaan kuljeskelusta ja ajatusten kehittelystä kuljeskeltaessa. Platon oli peripateetikko, hän opetti kävellessään. Sebald kirjoitti liikkuessaan. Hänen valtavaan maineeseen nousseet melankoliset teoksensa: Austerlitz, Saturnuksen renkaat, ja nyt suomennettu esikoisteos Huimaus… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Richard Powers on kirjailija, joka on kiinnostunut kovien ihmistieteiden uskomattomista savutuksista ja käsittelee niitä romaaneissaan. Suopeus ottaa aiheekseen onnellisuusgeenin. Thassa, nuori algerialaisnainen, on perinyt onnellisuuden geeneissään. Hän on luonteeltaan siis valoisa ja onnellinen. Erittäin traagisesta siirtolaistaustastaan huolimatta hän… Continue Reading →
Tomas Tranströmer, tuo Nobel –palkinnon voittanut ruotsalainen runoilija, on luonnollisesti ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään. Vaikuttaa siltä, että modernistinen Tranströmer alkoi tulla uusien lukutapojen kohteeksi vasta 2000 vaihteessa. Kiinnostavalta vaikuttaa mm. Niklas Schiölerin Koncentrationens kunst (1999). Teos käsittelee erityisesti… Continue Reading →
Keskustelu Euroopasta alkaa saada entistä sävykkäämpiä puheenvuoroja. Zygmunt Baumanin puheenvuoro Euroopan kriisistä Die Zeitissa (23.9. 2011) painottaa yllättävästi romaanitaiteen merkitystä tulevaisuuden Euroopalle. Bauman on merkttävä sosiologi, joka on tutkinut erityisesti modernin jälkeisiä elämänmuotoja. Talouskriisin alla kulkee hänrn mukaansa olennaisempi,… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Daniel Khelmann laittaa kymmenen novellia peilaamaan keskenään ja tekee romaanin. Kuuluisan filmitähden puhelinnumeron omistajaksi tulee vahingossa tavallinen mies. Tämä löytää yllättäviä puolia itsestään ottaessaan puhelimessa tähden roolin. Seuraava novelli on vastatarina, jossa itse filmitähti hyödyntää puhelinsekaannusta ja ottaa… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri TOINEN TULEMINEN Lukeminen kulkee omia aikojaan kirjoittamiseen verrattuna. Tästä viiveestä voi löytää kiinnostavia seikkoja – ja sen voi kirjoittaa romaaniin. Kun Austin Wrightin romaanissa Susan saa ex-mieheltään paketissa romaanikäsikirjoituksen, niin hän ajattelee että mies on parikymmentä vuotta myöhässä…. Continue Reading →