Author admin

Milena Michiko Flašar: Kutsuin häntä Solmioksi

LIISAMARI SEPPÄLÄ (17.10.2014) Taguchi Hiro on kaksikymmentävuotiaana asunut kaksi vuotta huoneessaan. Hän on eristäytynyt maailmasta ja jopa perheestään. Japanissa Taguchin kaltaisia nuoria, jotka eivät osallistu enää mihinkään, kutsutaan hikikomoreiksi. Ōhara Tetsu taas on salaryman, joka on menettänyt työpaikkansa. Nämä kaksi… Continue Reading →

Sylvia Plath: Paniikki-Johnny ja Uniraamattu

Nuoruuteni sankarille MARJATTA RIPSALUOMA (13.10.2014) Sylvia Plath kuoltuaan tuli feministisen liikkeen kirjalliseksi esikuvaksi jo 1960-luvun puolivälissä. Hänen fyysinen kuolemansa oli yksi syy ja toinen oli hänen lyhyt kirjailijanuransa. Plathin elämänvaiheista on kirjoitettu paljon, ei ole tarpeen mennä yksityiskohtiin. Hänen kuolemansa… Continue Reading →

Karl Kraus: Myrkyn käyttöohje

RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (10.10.2014) Valikoima Karl Krausin (1874–1936) kuuluisia aforismeja on saatu suomeksi Juhani Ihanuksen kääntämänä. Suomessa Krausista ei liene muut perehtyneemmin kirjoittaneetkaan: Ihanus on aiemmin kääntänyt Parnassoon valikoiman aforismeja sekä julkaissut esseen Krausista teoksessaan Vapauttava kieli (2010). Kraus oli Wiener… Continue Reading →

Per Petterson: En suostu

Yksinäisyyden haikeus RIITTA VAISMAA (8.10.2014) Tommyn kasvatusisä ilmoittaa, ettei hän suostu kuolemaan. Kuolemisesta ei kuitenkaan voi kieltäytyä. Sen sijaan Tommy ei suostu antamaan anteeksi väkivaltaiselle, perhettään laiminlyöneelle ja lopulta lapsensa hylänneelle biologiselle isälleen. Tämä päätös pitää, vaikka monet asiat muuttuvat…. Continue Reading →

Jane Austen: Emma

LIISAMARI SEPPÄLÄ (4.10.2014) ”Emma Woodhouse oli kaunis, älykäs ja rikas; hänellä oli viihtyisä koti ja onnellinen luonne; hänessä tuntuivat yhtyvän elämän parhaat lahjat. Hän oli elänyt miltei kaksikymmentäyksi vuotta minkään häntä sanottavasti häiritsemättä tai suututtamatta.” Näin alkaa Jane Austenin romaani… Continue Reading →

Eco: Ruusun nimi

LILA KARJALAINEN (1.10.2014) Umberto Econ Ruusun nimi ( Il nome della rosa, 1980) on 1300-luvun italialaiseen munkkiluostariin sijoittuva murhamysteeri. Romaanissa fransiskaanimunkki William on saanut tehtäväkseen järjestää neuvottelu paavin lähettiläiden ja kerettiläisyydestä syytettyjen välille. Williamin sekä hänellä opissa olevan noviisin saapuessa… Continue Reading →

Théophile Gautier: Vereviä kertomuksia

LAURI HOLMA (27.9.2014) Jo pitkään on Théophile Gautierin maine ollut paremmin tiedossa kuin sen synnyn syyt. Toisinaan tämä johtaa riemukkaisiin yhteenvetoihin, kuten esimerkiksi Niin & näin -lehdessä vuonna 2002 ilmestyneen Gautierin Muodista-tekstin yhteydessä. Ehkä jotakuta liian suosittua on aina hyvä… Continue Reading →

Michael Cunningham: Lumikuningatar

LIISAMARI SEPPÄLÄ (16.9.2014) Michael Cunninghamin uusin romaani Lumikuningatar kertoo Barretista ja Tyleristä, veljeksistä New Yorkissa. Sisarukset pitävät aikuisinakin toistensa puolta: Barret tukee veljeään tämän hoitaessa syöpää sairastavaa tyttöystäväänsä, Bethiä, Tyler taas on tarjonnut veljelleen asunnon omassa kodissaan. Romaani viittaa suoraan… Continue Reading →

Kerstin Ekman: Huijareiden paraati

Kirjailija jakautuu kahtia. PIRJO KANTOJÄRVI Kun luen teosta, sen maailmasta tulee hetkeksi totta. Vaikka totuus näyttäytyisi lopulta valheellisena tai tulkittavissa olevana, se on silti olemassa oleva maailma, koska lukijana pääsen sinne sanojen kautta. Maailma on syntynyt lukuhetkellä, eikä kirjailija ole… Continue Reading →

Herman Melville: Moby Dick

  RIIKA TYHTILÄ (9.8.2014) Moby Dick on tarina valaanpyynnistä, kostosta ja sen järjettömyydestä. Herman Melville kirjoitti Moby Dickin (tai Moby Dick eli valkoinen valas) vuonna 1851 ammentaen aineksia teokseen paljolti omista nuoruuden merikokemuksistaan. Valaanpyynti aiheena oli erittäin ajankohtainen, sillä noihin… Continue Reading →

« Older posts Newer posts »

© 2026 — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenUp ↑