JOONAS PARTANEN: Isältä pojalle? Kaksiääninen, sisäisesti dialoginen sana Cormac McCarthyn Tiessä Tie on yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kymmenes romaani. Vuonna 2006 julkaistulle romaanille myönnettiin Pulitzer-palkinto vuonna 2007. Tie on postapokalyptinen tarina, jossa maailma on peittynyt tuhkaan selittämättä jäävän katastrofin jälkeen. Luonto… Continue Reading →
ANNA-LEENA TOIVANEN: Jos katsotaan suomennosten määrää ja sitä, että kirjailijan teoksista on saatavilla myös pokkariversiot, näyttää siltä, että Chimamanda Ngozi Adichiesta on Suomessakin hyvää vauhtia tulossa paradigmaattinen afrikkalainen naiskirjailija. Molemmat kirjailijan romaanit, Puolikas keltaista aurinkoa sekä Purppuranpunainen hibiskus on vastattain… Continue Reading →
AUKI JÄÄVÄ PISTE – Marjatta Ripsaluoma Paikka: autiomaa jossakin Pohjois-Amerikassa. Henkilöt: minä-hän-mieskertoja, Richard Elster, Pentagonin asiantuntija ehkä Irakin sodassa, Elsterin tytär Jessie. Ynnä sivuhenkilöitä. Tarkoitus oli että kertoja-henkilö tekisi dokumenttielokuvan Elsteristä. Siitä ei kuitenkaan tahdo tulla mitään. Ensin Elster oli… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri TOINEN TULEMINEN Lukeminen kulkee omia aikojaan kirjoittamiseen verrattuna. Tästä viiveestä voi löytää kiinnostavia seikkoja – ja sen voi kirjoittaa romaaniin. Kun Austin Wrightin romaanissa Susan saa ex-mieheltään paketissa romaanikäsikirjoituksen, niin hän ajattelee että mies on parikymmentä vuotta myöhässä…. Continue Reading →
Jani Vanhala AIKAMATKA VANHAAN, ILOISEEN ENGLANTIIN Geoffrey Chaucerin maine olueen menevänä kansanmiehenä voi paksusti vielä yli kuusisataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kun kävin joitakin vuosia sitten Canterburyssä, käteeni tarttui matkamuistokaupassa hauska pakkaus, jota myytiin nimellä ”Chauserin krapulahoito”. Se piti sisällään… Continue Reading →
PENJAMI LEHTO: Rappiolla oleva synkkä ja vanha maalaiskartano, jota köyhtyneen aatelissuvun viimeiset jälkeläiset isännöivät, on romantiikan aikakauden goottilaisen kirjallisuuden peruskuvastoa: Talo oli tietysti pienempi kuin muistin – ei suinkaan sellainen valtava herraskartano kuin muistoissani – mutta siihen olin osannut varautua…. Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Eläimet puhuvat ehkä liian sujuvaa kieltä piirretyissä, niissä voisi olla enemmän puheen ja murahtelun välimuotoja ja ennen kaikkea änkytystä. Aisopos osasi kuunnella kotieläinten yrityksiä puhua ihmiselle, koska hän änkytti itsekin. Hänen eläintarinoissaan se ei näy, koska hän oli… Continue Reading →
KAIJA IRMELI OLIN-ARVOLA Siilin eleganssi on ihastuttavan ilkeä kirja, jossa juodaan paljon teetä, tarkkaillaan piikkien kasvamista ja pohditaan elämän tarkoitusta. Kirja esittää koko joukon kysymyksiä. Vastaa niihin tai jättää vastaamatta. Käsittelyssä ovat niin taiteen ihmeet kuin modernin eliitin suunnannäyttäjätkin, niin… Continue Reading →
Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset (2011) ESSI VARIS Ei liene enää salaisuus, että ennen niin kaikkitietävä ja -sietävä uskonto on parin viime vuosisadan aikana joutunut huonoon huutoon. Tuonpuoleinen elämä näyttää jakaneen postmodernit länsimaalaiset kahteen leiriin, eikä kumpikaan niistä näytä muistavan, mitä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kuinka kirjoittaa bestselleri pakolaisten huonosta kohtelusta Euroopassa ? Chris Cleave on kehitellyt koskettavan tarinan, kiinnostavat henkilöt, sekä sellaiset juonen käänteet, että aina kun lukija on laskemassa kirjan kädestään, tapahtuu joku yllättävä muutos. Tuntuukin, että on olemassa kirjallisuuden laji… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑