Category Ranska
LIISAMARI SEPPÄLÄ Ranskalais-syyrialainen Riad Sattouf on piirtänyt ja kirjoittanut omaelämäkerrallisen sarjakuvaromaanin Tulevaisuuden arabi, Lapsuus Lähi-idässä (1978–1984). Teos aloittaa sarjan, johon kuuluu kuusi osaa. Palkittu sarjakuva on saanut sekä lukijoilta että kriitikoilta erittäin hyvän vastaanoton, ja sen käännösoikeudet on myyty useaan… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI – 3.2.2022 ”Laskeutuminen maan pinnalle” on keskeinen kielikuva filosofi Bruno Latourin pamfletissa. Olemme ilmastinmuutoksen keskellä, vertauskuvallisesti siis ilmassa ja etsimässä laskeutumispaikkaa. Samalla tämä on Latourille myös modernin elämäntavan kuva: jatkuvaa nousua, irtautumista, edistystä. Latour esittää syytöksen: talouseliitti, globaalitalouden… Continue Reading →
Kaleidoskooppimainen katsaus menneisiin vuosikymmeniin – EVA SUNDGREN (12.11.2021) Ernaux aloittaa epätavalliset muistelmansa lakonisella virkkeellä ”Kaikki kuvat katoavat.” Kirjallinen matka alkaa ja päättyy tuokiokuviin ja luetteloihin, jotka on luonnosteltu ilman perinteistä virkerakennetta, kuten päälausetta, isoa alkukirjainta ja päättövälimerkkiä. Ne ovat kuin… Continue Reading →
Erottamattomat erotti kuolema – EVA SUNDGREN (20.6.2021) Simone de Beauvoir kirjoitti omaelämäkerrallisen pienoisromaaninsa Erottamattomat jo 1954, mutta hän piti sitä liian henkilökohtaisena julkaistavaksi omana elinaikanaan. Niinpä se ilmestyi alkukielellä viime vuonna kirjailijan kasvattityttären esipuheella varustettuna. Kirjassa on myös valokuvia keskeisistä… Continue Reading →
Valitut lapset – MIRVA KARKINEN (20.4.2021) Ranskalainen kustannustoimittajana työskentelevä Vanessa Springora kertoo Suostumus– omaelämäkerrassaan (2021), ettei olisi halunnut kirjoittaa sitä. Teos paljastaa piilotellut arvet, jotka lapsuuden hyväksikäyttö kirjailijaan jätti. Kirja on myös voimallinen isku vasten ylistetyn ranskalaiskirjailijan, Gabriel Matzneffin kunniakasta… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (19.10.2020) Pariisilainen Madame de Sévigné (1626 – 1696) oli aatelisperheeseen syntynyt hyvän koulutuksen saanut nainen, joka meni 18-vuotiaana naimisiin, sai kaksi lasta ja jäi nuorena leskeksi. Hänen taloudellinen tilanteensa salli itsenäisen yläluokkaisen naisen elämän, eikä markiisitar mennyt enää… Continue Reading →
Viha kulttuurissamme – MIRVA KARKINEN (25.9.2020) Édouard Louis kirjoittaa uusimmassa teoksessaan henkisestä, fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta. Ei enää Eddyn tekijän uusi romaani Väkivallan historia (Histoire de la violence, 2016) rakentuu jouluyön tapahtumien ympärille: ranskalainen Édouard tuo kotiinsa tuntemattoman miehen, Redan,… Continue Reading →
Muutama sana Eddystä – VESA LAHTI (21.10.2019) ”Minulla ei ole lapsuudesta yhtään onnellista muistoa. En tarkoita, etten olisi niinä vuosina koskaan kokenut onnea ja riemua. Kärsimys nyt vain on totalitaarista: se tuhoaa kaiken mikä ei sovi sen järjestelmään.” Näin alkaa… Continue Reading →
Naiseuden kuva – LOTTA LEPPÄLÄ (6.7.2019) Honoré de Balzacin Eugénie Grandet (1833) on kuvaus perheestä, jossa isän saituus ja rakkaus rahaan hallitsee kaikkien perheenjäsenten elämää. Herra Grandet’n omaisuus on kyläyhteisössä tunnettu ja tekee tyttärestä Eugéniesta tavoitellun saaliin. Kotioloissa raha näkyy… Continue Reading →
LIISA RINNE (19.06.2019) Historian varjo on pitkä. Mutta onko varjon tarkoitus suojata, peittää vai tehdä näkyväksi olemassa olevaa? Muun muassa tätä päähenkilö joutuu pohtimaan Alice Zeniterin romaanissa Unohtamisen taito. Kolmekymppinen Naïma työskentelee pariisilaisessa taidegalleriassa. Kuten monet ikäpolvensa ihmiset hän on… Continue Reading →