Page 12 of 106
EVA SUNDGREN Satyricon on polveileva satiirinen seikkailukertomus, joka lienee kirjoitettu keisari Neron hallituskaudella hieman yli 2000 vuotta sitten. Käsitys kirjoittajasta perustuu useisiin lähteisiin, muiden muassa Tacitukseen. Teoksesta on säilynyt arviolta 10 %, ja siitäkin osa on fragmentaarista ja ehkä alkuperäisestä… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Korona-ajan lockdown: muistatteko kuvia autioista suurkaupunkien kaduista ? New York autiona, Lontoo autiona, Tukholma autiona. Urbaanin elämän syke lamaantuneena. Michael Cunningham on kirjoittanut uudessa romaanissaan koronasta niin, että sanat pandemia, lockdown, covid on poistettu. Ehkä siksi, että silloin… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kaksoiselämää -romaani käsittelee naturalismia ja objektiivisuutta: eikö se, joka kuvaa toista ”armottoman todenmukaiseasti” ole syytä kuvata siten myös itseään. Tapahtumat sijoittuvat 1880 -luvulle, ne kertovat kuinka Rosesta, kirjailijaveljesten palvelijasta, tulee naturalistisen romaanin aihe. Rose on isäntäväelle omistautunut ja… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Jumalatar Anna In haluaa lähteä kesken kaiken manalaan: ”Lähdimme kesken juhlavalmistelujen, jätimme vuoreksi kootun jauhokasan ja kaksi keltuaissilmää. Pari pyöräytystä kädellä, niin taikina olisi ollut alustettu. Jätimnme vuoteelle heitetyt juhlavaatteet, pyhämekot, auki kierretyn huulipunapuikon, puuteriin upotetun huiskun…. Continue Reading →
SARA SAVOLAINEN Syyskuussa 1988 historiantutkija Saul Adler tulee auton kolhimaksi Abbey Roadilla juuri ennen matkaansa Itä-Berliiniin. Samana päivänä hänen tyttöystävänsä Jennifer Moreau ottaa hänestä Abbey Roadin suojatiellä kuvan vietäväksi tuliaiseksi DDR:ään. Myöhemmin illalla Jennifer jättää Saulin. Deborah Levyn romaanin Mies… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ Franz Kafkan (1883‒1924) kuolemasta tulee tänä kesänä kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on hienoa päästä lukemaan hänen päiväkirjansa vuosilta 1909‒1923 Panu Turusen suomennoksena. Ennen kuolemaansa Kafka pyysi ystävältään Max Brodilta, että tämä polttaisi kaikki hänen julkaisemattomat käsikirjoituksensa. Tätä… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Hyvyyttä kauheuden keskellä Heather Morris on erikoistunut kuvaamaan menestyskirjoissaan rankkoja, kauhistuttavia olosuhteita ja sellaisista uskomattomasti selviytyneitä. Hänen kolme ensimmäistä romaaniaan kuuluvat ns. holokaustikirjallisuuteen. Näistä ensimmäistä Auschwitzin tatuoijaa (2019) on mainittu ko. lajityypin aloittajaksi. Cilkan tarina (2020) ja… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Ystävyyden oppimäärä on kehityskertomus ryysyläispojan tiestä 1942 jälkeen Italian maaseudulta menestyneeksi koomikoksi. Gianni Solla onnistuu lataamaan hieman kuluneen ”ryysyistä kuuluisuuteen” -tarinaan tavallisesta poikkeavia sisältöjä. Ei hehkuttelua lahjakkuudesta ja sitkeydestä, vaan kertomus pojasta, joka jäljittelemällä toteuttaa unelmansa. Davidea ei… Continue Reading →
EVA SUNDGREN Tutkivat journalistit Célia Lebour ja Joan Tiloune ovat kolmen vuoden ajan tavanneet satoja todistajia, rikosten uhreja ja rikollisia Marseillessa, Palermossa ja Etelä-Nigeria Benin Cityssä sekä kahlanneet läpi valtavasti kirjallista aineistoa. Hanke sai alkunsa siitä huomiosta, että Nigeriasta on… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Kylmäävän kolkko triangeli ”Joku lausui nimeni, käskevästi – ei sillä tavalla kuin toista tervehditään, vaan niin kuin onkologi ottaa vastaan potilaansa. Niin kuin lausutaan kouolemantuomio. Se oli vain nimi. Nainen, joka oli tervehtinyt minua, katseli minua… Continue Reading →