Page 16 of 108
LIISAMARI SEPPÄLÄ Karolina Ramqvistin palkittu muistelmateos Leipää ja maitoa (suom. Laura Kulmala) on omintakeinen. Siinä puhutaan ruoasta, ruoanlaitosta ja syömisestä sekä tuoksuista ja mauista. Neljän sukupolven tapahtumat kerrotaan kokonaan tästä näkökulmasta. Teoksen päähenkilö on nainen, jonka muistot alkavat kolmevuotiaasta. Hänen… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Jamaica Kincaid sai lahjaksi pienen siemenvalikoiman, ja heitteli ne etupihalleen. Joku aiemmin istutettu kukka nousi. Myöhemmin hänen siemenvalikoimansa onkin huomattavan laaja. Toinen osa alkaa kukkaluettololla ja 200 dollarin laskulla: kuuluisasta kirjailijasta on tullut myös arvostettu puutarhuri. Hänen puutarhansa… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Häpeän pelko vai oma lapsi Vigdis Hjorthin pienoisromaanin Toisto nimi tulee perustelluksi monin tavoin. Kirjailija on käsitellyt kahdessa aiemmassa romaanissaan Perintötekijät (2019) ja Onko äiti kuollut (2021) samaa tai samantyyppistä teemaa kuin Toistossa. Kaikissa kolmessa polttopisteenä on… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Virginia Woolfin klassikko Orlando vuodelta 1928 on ehkä hauskin teos, mitä hän on kirjoittanut. Woolf paisuttelee ja parodioi siinä kirjallista tyylilajia nimeltä ”elämäkerta”. Hänen mammuttimainen sankarinsa seikkailee noin 500 vuotta. Oikeastaan hän sekoilee läpi Englannin historian, luonne ja… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÅ Anne Tylerin uusimmassa Markku Päkkilän suomentamassa romaanissa Kellotanssi seurataan jälleen kolmen sukupolven perhe-elämää. ”Niinpä niin. Pariskunnat. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää millaista pariskunnan elämä on.” (s. 114) Romaanin päähenkilö kiharatukkainen Willa Drake rakastaa yksitoistavuotiaana isäänsä yli kaiken. Isä… Continue Reading →
RIITTA VAISMAA – Huumoria Saamenmaan sydänmailta On kiinnostavaa, että saamelaisilta kirjailijoilta on viime vuosina ilmestynyt esikoisteoksia etenkin ruotsiksi. Tuorein on Tina Harneskin oman suvun historiasta, tarinoista ja vaietuistakin asioista ammentava Lumeenkylväjät. Harneskin tapaan Jokkmokista lähtöisin on Ella-Maria Nutti, jonka Pohjoisessa… Continue Reading →
TOMI SIRVIÖ Bram Stoker (1847–1912) tunnetaan etupäässä romaanistaan Dracula (1897), mutta hän kirjoitti myös paljon novelleja lehtiin. Rahapulassa hän kokosi novelleistaan monia kokoelmia, joista lopulta julkaistiin vain Draculan vieras ja muita kertomuksia hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1914. Tammi on nyt… Continue Reading →
RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Jane Austenin sankaritarten tapaan Anne on sosiaalisesti älykäs ja huomaavainen nuori nainen. Toisin kuin muissa Austenin 1800-luvun alun klassikoissa kertoja keskittyy seuraamaan vain Annea, hänen ajatuksiaan sekä tunteitaan. Romaanin suomennoksen nimi Viisasteleva sydän tuntuukin viittaavan Annen sisäiseen ääneen,… Continue Reading →
SARA SAVOLAINEN Shim Sisun on perheensä kovasuinen ja omalaatuinen matriarkka. Kun hänen kuolemastaan on kulunut kymmenen vuotta, päättää hänen lapsensa lähteä Havaijille pitämään äitinsä muistojuhlaa. Vaikka Sisun oli nimenomaisesti kieltänyt perhettään toteuttamasta tätä korealaista perinnettä. Chung Serangin teoksessa Sisunin maailma… Continue Reading →
VESA LAHTI Vuonna 2014 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut ranskalainen kirjailija Patrick Modiano palaa jälleen kerran Pariisin kaduille ja kaupungin lähiseudulle Chevreusen laaksoon. Modiano toistaa useammassakin teoksessaan muistamisen ja unohtamisen teemoja. Niin tapahtuu myös hänen uusimmassa suomennetussa kirjassaan Chevreusen vuodet. Teoksen päähenkilö… Continue Reading →