Dokumentti ja dystopia ja utopia samoissa kansissa MARJATTA RIPSALUOMA (15.9.2016) Lukiessa on muistutettava itseään siitä, että kirja on romaani. Se kerrotaan jo etukannessa, jonka kuvana on pökertynyt mehiläinen. Olen nähnyt pökertyneitä mehiläisiä paljon. Perheelläni oli pari pesää mehiläisiä muutama kymmenen… Continue Reading →
LIISAMARI SEPPÄLÄ (5.9.2016) Tanskalainen Jens Andersen aloittaa pääsääntöisesti kronologisesti etenevän elämäkerran ASTRID LINDGREN Tämä päivä, yksi elämä kirjailijan nuoruudesta. Hän kertoo, kuinka Astrid kapinoi Vimmerbyssä leikkaamalla pitkät hiuksensa ja pukeutumalla miesten vaatteisiin. Aivan kuin luonnollisena jatkona pienellä paikkakunnalla kasvaneen teini-ikäisen… Continue Reading →
Haikeaa ja hienovaraista tajunnanvirtaa RIITTA VAISMAA (31.8.2016) Vaikka saakin olla tarkkana, että pysyy Peter Sandsrömin monipolvisen tajunnanvirran mukana, Laudaturin lukeminen tekee hyvää. Harvoin sattuu nykykirjallisuudessa kohdalle näin rauhallista ja samalla täyteläistä proosaa. Laudaturissa kertautuvat Sandströmin edellisen ja erinomaisen onnistuneen Valkean… Continue Reading →
HENRI NERG (28.8.2016) Kiinalainen luontorunous jos mikä on tarpeettoman eksotisoitua, idän viisaasta ja rauhallisesta filosofoinnista länsimaalaisten kirjallisuusperinteiden keskellä kasvaneiden lukijoiden mielissä romantisoituja mielikuvia herättävää. Pertti Nieminen (1929–2015) teki parhaansa murtaakseen näitä ennakkoluuloja esittelemällä kiinalaista luontorunoutta juuri sellaisena kuin se on,… Continue Reading →
ANNEMARI AHOSTE (24.8.2016) Järven neito – romaani päättää viisi romaania käsittävän, lukuisia palkintoja keränneen Noituri – saagan, johon viimeistään tässä vaiheessa kaikkien aikuisfantasian ystävien kannattaisi tutustua. Aikuisfantasiaksi tämän teoksen tekee väkivalta ja seksi, mutta myös monimuotoinen kerronta, jonka avulla seurataan… Continue Reading →
HENRI NERG (20.2.2016) Amerikkalaisen E. E. Cummingsin (1894–1962) runoutta ei ole aiemmin julkaistu suomeksi kokonaisena valikoimana, ainoastaan muutamia runoja antologioissa. Yhden englanninkielisen kirjallisuuden johtavimman modernistin kokeelliset, perinteistä oikeinkirjoitusta ja asettelua aikanaan voimakkaasti uhmanneet runot taipuvat luontevasti suomen kielelle Leevi Lehdon… Continue Reading →
LIISA RINNE (11.8.2016) Kazuo Ishiguron romaani Haudattu jättiläinen sijoittuu muinaiselle Britteinsaarelle. Kuningas Arthurin aika on hiipumassa ja jälkeen on jäänyt hauras rauha sekä vanha ritari sir Gawain. Maan ylle levittäytyy naaraslohikäärme Queringin hönkäilemä sumu ja sen myötä ”unohduksen kirous”. On… Continue Reading →
Lupaus moniäänisestä Venäjästä RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (4.8.2016) Dostojevski (1821 – 1881) osallistui kiihkeästi oman aikansa kulttuurikeskusteluun Venäjällä mm. oman Vremja -lehtensä (1861-62) kautta. Tiina Kartanon valikoima ja kääntämä kokoelma tarjoaa antoisaa luettavaa Dostojevskista ja vision Venäjästä. Yhtä kiinnostavaa kuin se, mitä… Continue Reading →
Paikka, jossa kohdataan menneisyyden tekstejä PIRJO KANTOJÄRVI (24.7.2016) Kirjailijan ei ole mahdollista kontrolloida täysin kaikkea sitä, mitä voi seurata, kun julkaisee omaelämäkerrallisuuteen pohjautuvan teoksen. Kirja liittyy hänen lisäkseen kaikkiin niihin henkilöihin, jotka ovat jollakin tavoin läsnä sen sivuilla. Yhteisestä menneisyydestä… Continue Reading →
Kotiinpaluu, minne? MARJATTA RIPSALUOMA (15.7.2016) Kirja kertoo monenlaisesta vieraantumisesta. Tottahan termi on sosiologiaa jo 1940-50-luvulta lähtien, joten kyllä vieraantumista voi kuvata. Siitä on olemassa niin paljon variaatioita kuin ylipäänsä voi inhimillisessä elämässä olla pysähtymisen ja liikkeellelähdön suhteen. Ihmistenvälisyys on ongelmallista niin… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑