Page 87 of 106
Anna-Leena Toivanen: Libanonissa syntyneen, sittemmin pariisilaistuneen kirjailija Amin Maaloufin suureellisesti nimetty esseekokoelma pyrkii valottamaan 2000-luvun alun maailmaa horjuttavia, toinen toistaan seuraavia kriisejä. Yksi kokoelman keskiöön nouseva teema liittyy länsimaiden ja islamilaisen maailman yhteentörmäykseen, jonka seurauksia saa turtumukseen asti seurata uutisista… Continue Reading →
Maaria Pääjärvi: KAUNOKIRJALLINEN MANIFESTI INVERTTIEN PUOLESTA Radclyffe Hallin (1880-1943, oik. Marguerite Radclyffe-Hall) Yksinäisyyden kaivo on homoseksuaalisen kirjallisuuden klassikko. Kirja valottaa päähenkilö Stephen Gordonin lesboutta erityisesti sosiaalisesta, psykologisesta ja historiallisesta näkökulmasta. 1900-luvun alussa homoseksuaalisuutta ei varsinaisesti ollut vielä olemassa. Ajan… Continue Reading →
Anna-Leena Toivanen: Etelä-Afrikkaa lukuunottamatta Saharan eteläpuoleisen Afrikan kirjallisuutta käännetään suomeksi erittäin vähän. Kun Otavan kaltainen suuri kustantaja uskaltautuu julkaisemaan afrikkalaisen naiskirjailijan tuotantoa, voi lukija odottaa jotakin jokseenkin turvallista siinä mielessä, että kirjailija on jo saanut mainetta ja palkintoja muissa länsimaissa…. Continue Reading →
Tarkkailijat ovat antaneet nimen Poe Toaster miehelle, joka on vieraillut aina 19 tammikuuta yöllä Elgar Alan Poen haudalla vuodesta 1949 vuoteen 2009. Tätä tummiin pukeutunutta, hopeapäistä kävelykeppiä käyttävää hahmoa ei ole saanut valokuvata, hän on jättänyt haudalle tiettyä konjakkia puoliksi… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoma: LYHYT EPISODI En ollut tiennyt että Vladimir Majakovski oli ollut Amerikassa. Sen tiesin että Vladimir Bakunin (anarkisti ja ranskalaisen Proudhonin ystävä) oli ollut, mutta 1800-luvun puolella. Ylipäänsä kun venäläiset lähtivät jonnekin, tai etenkin muuttivat pysyvästi, eniten heitä päätyi… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri: KADONNEET TUNTEMISEN MUODOT Merkittävimpiin espanjalaisiin nykykirjailijoihin kuuluvan Antonio Munoz Molinan Öinen ratsumies romaanin vastaanotto on ollut jokseenkin nuiva. Huonosta romaanista ei voi olla kyse, koska teos on palkittu, arvostettu ja rakastettu Espanjassa. Hänen edellinen suomennoksensa Sefarad (2007) oli… Continue Reading →
Riitta Vaismaa: MINUT ON KUTSUTTU Aikatauluton ja epäluotettava raitiovaunu mitä moninaisimpine matkustajineen ja kuskeineen on yhtä absurdi kuin koko elämä Herta Müllerin romaanissa Tänään en halunnut tavata itseäni. Minäkertoja matkustaa turvallisuuspalvelun kuulusteluun, jonka syy on myös täysin absurdi. Matkan aikana… Continue Reading →
Riitta Vaismaa KAALIKEITON IKUISUUS Hengityskeinu on paljolti erilainen kuin vuoden 2009 nobelistin Herta Müllerin ( s. 1953) aiemmin suomennetut teokset sekä viime vuonna suomennettu Tänään en halunnut tavata itseäni. Hengityskeinu kertoo nälästä ja pelosta, Romaniasta sekä voittajavaltio Neuvostoliiton internointileristä, jonne… Continue Reading →
Riitta Vaismaa: HYVÄN TEKEMISEN VAIKEUS JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Hyvän tekemisen vaikeus ja välttämättömyys Amos Ozin suurin meriitti on valottaa israelilaista arkea. Se poikkeaa kovasti siitä sotaisasta ja piinkovasta politiikasta, jota seuraamme uutisista lähes päivittäin. Omaelämäkerrallisessa romaanissaan Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (2002,… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri. Hyväntekeväisyys jouluna – ja ennen kaikkea rampojen, orpojen ja köyhien auttaminen- sai sentimentaalisen sävyn Dickensin Joululaulun (1843) ja Andersenin Tulitikkutytön (n. 1860)myötä. Kiitollinen katse kyyneleitä pyyhkivän orpolapsen silmissä oli palkinto, jota roposten lahjoittajat alkoivat jopa vaatia. Vain muutama… Continue Reading →