Risto Niemi-Pynttäri: Saksan merkittävin kirjallisuuspalkinto Büchner -prize myönnettiin Reinhard Jirglille, ja saman tien puhkesi keskustelu kielestä ja proosasta. Reinhard Jirgl välttää proosassaan sekä kirjakieltä että puhekieltä, sikäli kun niitä nyt on mahdollista välttää, jos haluaa tulla luetuksi. –!Lizi: !Wie redest… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoman essee: Claudio Magris: YmmärrätteHän (ai-ai 2007) ja Mikrokosmoksia (WSOY 2002) Robert Graves: The Greek Myths I (ja II), 1955-60 Aino Räty-Hämäläinen: Arvoituksellinen muusa. Inspiraation lähteillä (Kirjapaja 2010) Eeva-Liisa Manner: Orfiset laulut (Tammi 1960) Claudio Magris on kiinnostanut minua… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri SUURI MENETYS TEKEE SINUSTA SIIRTOLAISEN ks. LUKUNÄYTE Kanadalainen runoilija ja romaanikirjailija Anne Michaels kertoo The Guardianin haastattelussa syyn siihen, miksi Winter Vault (Routaholvi) vei neljä vuotta. Hän halusi perusteellisen teoksen. Työn ohessa hän kirjoitti useita pienempiä teoksia, mutta… Continue Reading →
The Waste Land, T.S. Eliotin Autio maa –runoelma, jossa Eurooppa on suistumassa kuivaan hengettömyyteen, sisältää yllättävän positiivisia viittauksia populaarikulttuuriin. Tuolloin, 1910-luvulla, musikaalit olivat kansan suosiossa ja tiedetään että myös Eliot oli menettänyt sydämensä näille iskelmien edeltäjille. Iskelmä, slager, iskee tajuntaan…. Continue Reading →
Esseitä saksalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain 2020) on mukana Jukka Koskelaisen essee “Bernhard Schlink ja petoksen takainen menneisyys” siinä on viittaus Viikonloppu -romaaniin. Siinä kerrotaan, että romaaniin on vaikuttanut historioitsija Götz Alyn provokatiivinen teos Unser Kampf (2008). Tämä väittää, että 60-luvun radikaaliliikkeet… Continue Reading →
Risto Niemi-Pynttäri: POLIITTISUUS KATOSI JA TERRORISTILLE YRITETÄÄN LÖYTÄÄ MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ Bernhardt Schlinkin Viikonloppu on saksalaisen 70-luvun RAF-terroristin vapautumisen päiviin sijoittuva keskusteluromaani. Ystävät on kutsuttu viikonlopuksi kartanoon juttelemaan menneistä ja huolehtimaan vankilasta päässeen Jörgin tulevaisuudesta näin 2000 luvulla. Klassiseen tapaan tilanne… Continue Reading →
Penjami Lehto: KUINKA KUOLLEITA KÄSITELLÄÄN (kirjoittaja käsittelee samoja teemoja kolmiosaisessa kirjoitussarjassa Highgaten hautausmaa) Illalla, 13. elokuuta vuonna 2002, helteinen sää muuttuu Tukholman alueella täysin sietämättömäksi. Ilma sähköistyy, ihmisiä vaivaa valtava päänsärky, eläimet käyttäytyvät oudosti eikä sähkölaitteita saa pois päältä. Yhtäkkiä… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoman Gary Snyderia käsittelevän neliosaisen esseen päätösosa. IV Snyderin teksteissä elää luonto ja ennen kaikkea luonto. Mutta kyllä hän oli aivan tavallinen älymystön edustaja sikäli, että hän tahtoi yliopistoon ja meni Reed Collegeen, jonne minäkin olisin halunnut mennä, mutta… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoman Gary Snyderia käsittelevän neliosaisen esseen kolmas osa. kuvassa Gary Snyder työskentelemässä gradunsa kimpussa vuonna 1951. (Kuva: Gary Snyder/Grey Fox Press) III Vuorista Snyder puhuu jatkuvasti ja kirjoittaa kiipeämisestä huipuille. Tässä nyt suomennetussa kirjassa hän siteeraa mm. buddhalaisklassikko Dogenia… Continue Reading →
Marjatta Ripsaluoman neliosaisen sarjan toinen osa. (Kuvassa Gary Snyder ja Allen Ginsberg) Kirjoituksessa jatketaan ensimmäisen osan lopun kasviomyrkkyjen aiheesta, edellinen osa päättyi näin: Myrkkyasia on yksi esimerkki monien muiden joukossa siitä, miten luontoa tuhotaan jatkuvasti. Ihmiset ovat osa luontoa. Snyder… Continue Reading →
© 2026 — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑