The Waste Land, T.S. Eliotin Autio maa –runoelma, jossa Eurooppa on suistumassa kuivaan hengettömyyteen, sisältää yllättävän positiivisia viittauksia populaarikulttuuriin.  Tuolloin, 1910-luvulla, musikaalit olivat kansan suosiossa ja tiedetään että myös Eliot oli menettänyt sydämensä näille iskelmien edeltäjille. Iskelmä, slager, iskee tajuntaan. Se ei anna ajatusten  kulkea huolettomana enää sen jälkeen. Hengettömyys on vallitseva tila, mutta sentään viihteellinen, ja iskelmän vaikutuksen alla on mukavaa, sen Eliotkin tunnisti.

Löysin verkosta The New Oxford Book of Liteary Anecdotes ja  Eliotista on paljon anekdootteja. Eräässä kerrotaan, että tämä varhainen iskelmän uhri oli vanhoilla päivillään erittäin otettu Eartha Kittistä. Tämä johtui siitä, että Earha Kittin kappaleessa Monotonous on säe ”T.S.Eliot writes poems for me”.  Tästä syystä Eliot lähetti ruusuja laulajattarelle, hän oli päässyt itse iskelmään.