Tag Riitta Vaismaa
Mustaa huumoria meänkielellä – RIITTA VAISMAA (11.4.2019) Norjassa asuvan ja norjaksi kirjoittavan suomalaissyntyisen, tornionlaaksolaisen Päivi Laakson (s. 1967) toinen suomennettu teos, pienoisromaani Sääskenpyytäjät on ilmestynyt houkuttelevassa ja hurmaavassa kääreessä. Absurdi, moninainen ja väreissä hohtava kansikuva on myös kuvataiteilijana toimivan kirjailijan… Continue Reading →
Kultalangalla kokonaiseksi – RIITTA VAISMAA (3.3.2019) Vastakohtien romaanissa kaunis ja kauhea ovat rinnakkain. Herkät rakkaustarinat limittyvät silmittömän väkivallan kanssa. Hienostuneen kuulas ilmaisu saa rinnalleen kidutusta ja tappamista. Pyrkimys uskontojen sovinnolliseen rinnakkaiseloon johtaa vainoihin ja uskonnolla perusteltuun julmaan politikointiin. Nadeem Aslamin… Continue Reading →
Lars Levi Laestadius salapoliisina – RIITTA VAISMAA (31.12.2o18) Mikael Niemen Karhun keitto on monin tavoin hämmentävä teos. Jos nimiölehdet ja kirjailijan nimi olisivat olleet peitettyinä, en olisi uskonut lukevani 2000-luvulla, viime vuonna (2017) kirjoitettua kirjaa. Taitto ja typografiakin – isot… Continue Reading →
Analyyttinen irvileuka retuuttaa kansankotia – RIITTA VAISMAA (15.2.2018) Kirjailija Lena Andersson kirjoittaa uusimman teoksensa taustoista: ”Halusin kirjoittaa kirjan sellaisesta ihmisestä, jonka ansiosta kansankoti oli mahdollinen, ihmisestä, joka ruumiillisti kansakodin, uskoi siihen, otti siitä vastuuta ja puolusti sen suoraviivaisuutta ja yhdenmukaisuutta,… Continue Reading →
Villisti sykkivä lihas – RIITTA VAISMAA (25.11.2018) Kysymys on sydämestä ja sydämestä. Sydämestä, johon sijoitamme tunteet, sekä sydänlihaksesta. Kumpikin voi pettää. Aris Fioretos on antanut uusimmalle romaanilleen monitulkintaisen nimen. Nelly B:n sydämen suomennoksessa ei ole alkuteoksen nimen toista osaa Ett… Continue Reading →
Kolehtina kivääri – RIITTA VAISMAA (4.11.2018) Meksiko Cityssä asuva yhdysvaltalais-meksikolainen Jennifer Clement ei tartu helppoihin aiheisiin. Varastettujen rukousten vuori (2013) kertoi rankan tarinan meksikolaisesta kylästä, jossa tytöt pyritään pitämään mahdollisimman pitkään poikien näköisinä, jotta heitä ei varastettaisi huumeliigojen hyväksi käytettäviksi…. Continue Reading →
Käsillä kulkien pakoon – RIITTA VAISMAA (8.10.2018) Israelilaisen David Grossmanin vasta suomennettu, Booker-palkittu rujo, raju ja rankka romaani Hevonen meni baariin ei imaise mukaansa ensi riveiltä tai sivuilta. Imaisu tapahtuu vasta lähellä teoksen puoliväliä, ja sitten onkin menoa. Alkupuolella täytyy… Continue Reading →
Kirves silkkipaperissa – RIITTA VAISMAA 4.9.2018 Alkusyksyn teoksessaan Äiti marraskuu Peter Sandström kirjoittaa omalaatuisen riemastuttavasti aiemmista teoksistaan tutusta päähenkilöstä Peter Sandströmistä sekä tämän läheisistä. Nämäkin ovat jo entuudestaan tuttuja, vaikka uutuudessa Sandström kutsuukin vaimoa eri nimellä kuin parin vuoden takaisessa… Continue Reading →
Valintana yksinäisyys – RIITTA VAISMAA (8.7.2018) Nuori nainen muuttaa tuhat kilometriä pohjoiseen, Ruotsin Norrlannin sisämaahan lähelle napapiiriä. Hän oppii kaamoksen pimeyden sekä kevään ja kesän kirkkauden, ainaisen valon. Yllättäen naisen on helpompi kestää kaamos kuin aika ilman pimeyttä. Olen itse… Continue Reading →
Sieluani en myy – RIITTA VAISMAA (28.5.2018) Sara Stridsberg hämmästyttää jo romaaninsa nimellä. Unelmien tiedekunta on raju, rankka, räävitön ja oudolla tavalla herkkä, haavoittunut. Stridsbergin romaani voitti Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon vuonna 2007. Vasta tänä vuonna hurja teos on saatu suomeksi. Unelmien… Continue Reading →