Tag Riitta Vaismaa
Kiintymystä ja kiintymyksen puutetta – RIITTA VAISMAA (7.7.2017) Jo bolivialaisen kirjailijan teoksen suomennos on merkittävää ja kiinnostavaa. Bolivian nykykirjallisuutta osuu harvoin luettavaksi. Rodrigo Hasbúnin Kiintymyksiä on lähtökohdiltaan kiintoisa. Väljästi tositapahtumiin pohjaava teos kertoo saksalaisen, toisen maailmansodan jälkeen Boliviaan jossain määrin… Continue Reading →
Haavoitettu lapsuus on julma taakka RIITTA VAISMAA (4.6.2017) Pieni elämä on rankka lukukokemus. Ei siksi, että sen lähes tuhatta sivua on välistä hankala pitää hyppysissään. Pieni elämä on lähes sietämättömän tunteikas, julma, fyysinen, epäoikeudenmukainen. Pienen elämän lukeminen on aika ajoin… Continue Reading →
Mustanpuhuva ironinen satu RIITTA VAISMAA (10.4.2017) Teatterimuseon esittelyn mukaan Shakespearen Hamlet-näytelmä on niin yleisinhimillinen, moniulotteinen ja tulkinnoille avoin teksti, että jokainen aikakausi voi tehdä siitä oman tulkintansa. Eri aikoina siitä löydetään eri motiiveilla ja eri tavoin toimivia sankareita ja konnia…. Continue Reading →
Vallan merkitys ja merkityksettömyys RIITTA VAISMAA (12.3.2017) John Williams hämmästyttää ja ihastuttaa taas. Ensin suomeksi ja monella muulla kielellä julkaistiin 50 vuotta alkuperäisen teoksen ilmestymisen jälkeen viisas ja hillitty yliopistoromaani Stoner (alkuteos 1965, suom. 2015). Seuraavaksi uuden tulemisen sai jo… Continue Reading →
Lapsitähdestä loikkariksi RIITTA VAISMAA (12.2.2017) Ranskalainen, Romaniassa varttunut Lola Lafon (s. 1975) tunnetaan paremmin musiikin tekijänä kuin kirjailijana. Anarkistiksi ja feministiksi tunnustautuvan kirjailijan 2014 ranskaksi ilmestynyt romaani Pieni kommunisti joka ei koskaan hymyillyt on käännetty useille kielille, nyt myös suomeksi…. Continue Reading →
Västerbottenin taltioijan luupissa omalaatuinen taiteilija RIITTA VAISMAA (25.1,2017) Torgny Lindgrenillä on tapana kirjoittaa pienistä oudoista asioista, jotka ovat kokijoilleen osa ihan tavallista arkipäivää. Lindgrenin omalaatuiset teokset kuvaavat västerbottenilaista elämän kulkua ja samalla tallentavat kauniin kaihoisasti Lindgrenin kotikulmien historiaa. Lindgrenin romaaneissa… Continue Reading →
Viisaasti ja arvokkaasti lapsuudesta ja vanhuudesta RIITTA VAISMAA (19.12.2016) Ingmar Bergmanin Fårössa elettiin hyvin säntillisesti. Kaikki tapahtui tarkan aikataulun mukaisesti. Jokaisella tavaralla ja huonekalulla oli oma paikkansa. Järjestystä kunnioittivat sekä aikuiset että lapset. Jos lapset halusivat jutella isänsä tai isoisänsä… Continue Reading →
Toiston ja erotiikan taidonnäyte RIITTA VAISMAA 2.12.2016 Kaiken toistuvuus on niin temaattisesti kuin tyylillisestikin keskeistä Hannele Mikaela Taivassalon romaanissa In transit. Päähenkilöt Galadriel (usein G), G:n isotäti Vera (usein V) sekä G:n romaanin nykyajassa jo kuolemaa tekevä isoisä Sem ovat… Continue Reading →
Naurettava maailmanloppu RIITTA VAISMAA (22.10.2016) Erlend Loen Andreas Doppler voisi olla Norjan Mielensäpahoittaja. Miika Nousiaisen ajankohtaiseen elämään sarkastisesti suhtautuvat hauskuutuskirjat tulevat myös mieleen lukiessa Loen uusinta romaania Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen tunnemme. Kaukana ei olla Arto… Continue Reading →
Haikeaa ja hienovaraista tajunnanvirtaa RIITTA VAISMAA (31.8.2016) Vaikka saakin olla tarkkana, että pysyy Peter Sandsrömin monipolvisen tajunnanvirran mukana, Laudaturin lukeminen tekee hyvää. Harvoin sattuu nykykirjallisuudessa kohdalle näin rauhallista ja samalla täyteläistä proosaa. Laudaturissa kertautuvat Sandströmin edellisen ja erinomaisen onnistuneen Valkean… Continue Reading →